Lappi - Miten käy maan lohivesien?

Lapissa monelle tärkeintä on mahdollisuus narrata lohia, taimenia, harjuksia ja muita pohjoisen kaloja luonnon helmassa. Vesien lämpeneminen saattaa heikentää näiden kalojen kantoja.

Lohikalojen Lappi

Lapin karuissa ja kylmissä vesissä viihtyvät ennen kaikkea lohikalat. Selvästi pohjoisen kala on muun muassa nieriä, jolla on Suomessa kalastukselle merkittäviä kantoja nykyään ainoastaan Pohjois-Lapissa. [1] Sisävesien vapaa-ajankalastajien merilohi- ja harjussaalis on pyydetty lähes yksinomaan Lapista. Siiastakin lappilaista on runsas kolmannes. Ammatikseen kalastavien tilastot ovat samansuuntaisia. Lohikaloja kalastetaan merkittäviä määriä myös Perämerellä Lapin edustalla. [2] [3] [4]

harjus © MMM

  Harjus on mieluisa saalis Lapissa perhokalastaville.

Monille lämpimien ja rehevien vesien asukeille Lapin olot ovat puolestaan liian haastavat. Inarijärvessä ei esimerkiksi elä särkiä lainkaan [5]. Lappilaisen kuhan ja lahnan saaliit ovat vain murto-osa Etelä-Suomen luvuista [2] [3] [4].

Lämpenevä ilmasto nostaa myös sisävesien lämpötilaa [6]. Lapin järvien lämpeneminen ei kuitenkaan välttämättä tuo niihin lisää eteläisiä kalalajeja. Levitäkseen luonnonmukaisesti kalalaji tarvitsee myös reitin, jota pitkin kulkea vesialtaasta toiseen. Ainakin särkikalojen leviämistä pohjoiseen voi hidastaa lisäksi Lapin vesien vähäravinteisuus. [7]

Vedet lämpenevät, lohet kärsivät

Lohikaloille riittävän viileä vesi sen sijaan on elinehto. Esimerkiksi nieriän punasolujen kyky kuljettaa happea kudoksille alenee nopeasti yli 12-asteisessa vedessä. Kalan stressi ja siten myös herkkyys bakteeri-infektioille kasvavat liian lämpimässä vedessä. Luonnossa Vuoksen vesistön Kuolimojärvessä nieriöiden on todettu pysyttelevän aika tarkkaan alueella, jossa veden lämpötila on noin yhdeksän astetta. Lämpötilan nousu vähentää järvissä alueita, joihin kala voi paeta liikaa lämpöä. Jos nousu on riittävän suurta, ei tällaisia turvapaikkoja ole enää järvien syvänteissäkään [8]

Lohikalat kaipaavat viileää vettä myös onnistuakseen kudussaan, ja lämpenemisen on arveltu heikentävän lohikalojen poikastuotantoa luonnossa. Merilohella on luontaisesti lisääntyviä kantoja jäljellä koko maassa enää Lapissa: Itämereen laskevissa Simojoessa ja Tornionjoessa sekä Jäämeren puolella Näätämönjoessa ja Tenojoessa. Suuri osa muista lohikalakannoista on istutusten varassa. Vaikka ilmastonmuutos ei ole syynä lohikalojen nykyisiin ongelmiin, saattaa lämpötilan nousu lisätä riippuvuutta istutuksista. [7]

Lapin liitto hahmottelee vuodelle 2030 tähdätyn maakuntasuunnitelmansa yhdessä strategiassa kalastusmatkailulle kasvavaa merkitystä lappilaisten elinkeinona [9]. Matkailu kuitenkaan tuskin kasvaa, jos vesissä ei ole toivottuja saaliskaloja narrattavana. Ilmastonmuutoksesta saattaa Lapissa olla haittaa kalastusharrastukselle ja -elinkeinolle, sekä matkailijoille että paikallisille asukkaille.

Lähteet

  1. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 2009. Nieriä. www.rktl.fi > Kala > Tietoa kalalajeista > Nieriä [Viitattu 30.11.2010] http://www.rktl.fi/kala/tietoa_kalalajeista/nieria/
  2. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 2009. Vapaa-ajankalastus 2008. 57 s. http://www.rktl.fi/www/uploads/pdf/uudet%20julkaisut/tilastoja_6_09.pdf
  3. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 2010. Ammattikalastus sisävesillä 2008. 25 s. http://www.rktl.fi/www/uploads/pdf/uudet%20julkaisut/tilastoja_1_2010.pdf
  4. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 2010. Ammattikalastus merellä 2009. 61 s. http://www.rktl.fi/www/uploads/pdf/uudet%20julkaisut/tilastoja_4_2010.pdf
  5. Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 2010. Kalasto ja kalastus. www.ymparisto.fi > Alueellista ympäristötietoa > Lappi > Ympäristön tila > Pintavedet > Inarijärvi > Kalasto ja kalastus [Viitattu 29.11.2010] http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=23248&lan=fi
  6. Schneider, P. & Hook, S. J. 2010. Space observations of inland water bodies show rapid surface warming since 1985. Geophysical Research Letters 37. 5 s.
  7. Maa- ja metsätalousministeriö 2005. Ilmastonmuutoksen kansallinen sopeutumisstrategia. MMM:n julkaisuja 1/2005. 276 s. http://www.mmm.fi/attachments/mmm/julkaisut/julkaisusarja/5entWjJIi/MMMjulkaisu2005_1.pdf
  8. Auvinen, S. 2008. Syveneekö nieriän ahdinko? Apaja 1/2008. 40 s. http://www.rktl.fi/www/uploads/pdf/apaja_108_netti.pdf
  9. Lapin liitto 2009. Lappi, Pohjoisen luova menestyjä, Lapin maakuntasuunnitelma 2030. 34 s. http://www.lapinliitto.fi/c/document_library/get_file?folderId=26224&name=DLFE-1054.pdf

Tuottajatahot