Pohjois-Suomi – kala-alueena Lapin ja eteläisempien maakuntien välimuoto

Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan vesissä elää monipuolinen kalalajisto, jota hyödyntävät niin paikalliset asukkaat kuin matkailijatkin. Ilmastonmuutos saattaa vaikuttaa lajiston koostumukseen.

Monipuolinen kalasto

Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla tarttuu kalastajien pyydyksiin suurinta osaa Suomessa kalastetuista kalalajeista. Usean lajin levinneisyys ei kuitenkaan ole yhtä kattava eivätkä saalismäärät yhtä suuria kuin joissakin eteläisemmissä maakunnissa. Toisaalta esimerkiksi lohikaloista harjusta ja siikaa nostetaan alueelta ruokapöytiin enemmän kuin monilla seuduilla maan eteläosissa. [1] [2] [3]

siika © Riku Lumiaro

  Siiankalastus onnistuu verkoilla talvellakin.

Alueen suurimmasta järvestä Oulunjärvestä kalastetaan muikkua, ahventa, siikaa, haukea, taimenta, kuhaa ja kuoretta [4] [5]. Kalastus on ympärivuotista, talvisin muun muassa talviverkkopyyntiä [4]. Merellä tärkeimmät saalislajit ovat ahven ja siika, ammatikseen kalastavilla lisäksi myös silakka, muikku ja merilohi [1] [6]. Sisävesien ruokakalan tuotannossa Kainuu ja Pohjois-Pohjanmaa ovat kasvatetun kalan massana laskettuna maan ykkösalue [7].

Lisää lämpöä ja ravinteita?

Ilmastonmuutos nostanee Pohjois-Suomessa ilman ja vesien lämpötiloja [8] [9]. Korkeammat lämpötilat voivat tarkoittaa myös jääpeitekauden lyhenemistä ja jääpeitteen heikkenemistä. Perinteisiä talvikalastusmenetelmiä voi tulevaisuudessa käyttää yhä harvemmin, kun jääpeitteinen kausi lyhenee. Sulan kauden kalastustavat, kuten troolaus ja uistinkalastus, olisivat sen sijaan käytettävissä nykyistä pidempään syksyllä ja keväällä. Kaloista lohikalat, kuten siika, tarvitsevat viileää vettä onnistuakseen kudussaan. Lämpötilojen nouseminen saattaa heikentää niiden luontaista poikastuotantoa ja lisätä niiden riippuvuutta istutuksista [10] [11]. Kalankasvatuslaitoksissa ja luonnonravintolammikoissa kohoavat veden lämpötilat voivat aiheuttaa hapen puutetta ja tautiepidemioiden yleistymistä. Toisaalta kalojen kasvu voi nopeutua ja laitosten tuotanto kasvaa [10] [12].

Toinen ilmastonmuutoksen todennäköinen vaikutus on rehevöittävien valumien kasvu maalta järviin ja Pohjanlahteen [13]. Vesien lämpeneminen ja rehevöityminen saattavat parantaa alueella jo elävien särkikalojen, kuten lahnan ja särjen [3] elinoloja. Erityisen herkkiä rehevöitymiselle ovat matalat järvet. Särkikalojen osuuden kasvaminen alueen kalansaaliista laskisi saaliin arvoa [10]. Muista kaloista lämpenemisestä hyötyjiin lukeutunee suosittu ruokakala kuha, jota ainakaan lievä rehevöityminen ei juuri haittaa [14]. Uusien lajien luonnonmukainen leviäminen Etelä-Suomesta ei sen sijaan ole yhtä todennäköistä tai nopeaa, koska vesistömme eivät aina tarjoa kalalajille helppoa vesitietä leviämisreitiksi [10].

Lähteet

  1. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 2009. Vapaa-ajankalastus 2008. 57 s. http://www.rktl.fi/www/uploads/pdf/uudet%20julkaisut/tilastoja_6_09.pdf
  2. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 2010. Ammattikalastus sisävesillä 2008. 25 s. http://www.rktl.fi/www/uploads/pdf/uudet%20julkaisut/tilastoja_1_2010.pdf
  3. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 2009. Tietoa kalalajeista www.rktl.fi > Kala > Tietoa kalalajeista [Viitattu 21.12.2010] http://www.rktl.fi/kala/tietoa_kalalajeista/
  4. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 2009. Oulujärven ja sen sivuvesistöjen kalakantojen tutkimus. www.rktl.fi > Kala > Kalakantojen hyödyntäminen > Oulujärven kalakantojen tutkimus [Viitattu 20.12.2010] http://www.rktl.fi/kala/kalakantojen_hyodyntaminen/oulujarven_kalakantojen_tutkimus/
  5. Oulujärvi 2010. Oulujärvi – Kainuun meri. www.oulujarvi.fi > Oulujärvi > Yleistietoa [Viitattu 21.12.2010] http://www.oulujarvi.fi/?q=fi/ouluj%C3%A4rvi/yleistietoa
  6. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 2010. Ammattikalastus merellä 2009. 61 s. http://www.rktl.fi/www/uploads/pdf/uudet%20julkaisut/tilastoja_4_2010.pdf
  7. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 2010. Vesiviljely 2009. Riista- ja kalatalous, tilastoja 5/2010. 26 s. http://www.rktl.fi/www/uploads/pdf/uudet%20julkaisut/tilastoja_5_2010.pdf
  8. Jylhä, K., Ruosteenoja, K., Räisänen, J., Venäläinen, A., Tuomenvirta, H., Ruokolainen, L., Saku, S. & Seitola, T. 2009. Arvioita Suomen muuttuvasta ilmastosta sopeutumistutkimuksia varten. ACCLIM-hankkeen raportti 2009. 110 s. http://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/15711/2009nro4.pdf?sequence=1
  9. Schneider, P. & Hook, S. J. 2010. Space observations of inland water bodies show rapid surface warming since 1985. Geophysical Research Letters 37. 5 s.
  10. Maa- ja metsätalousministeriö 2005. Ilmastonmuutoksen kansallinen sopeutumisstrategia. MMM:n julkaisuja 1/2005. 276 s. http://www.mmm.fi/attachments/mmm/julkaisut/julkaisusarja/5entWjJIi/MMMjulkaisu2005_1.pdf
  11. Härmä, M. 2008. Itämeren suolapitoisuuden lasku hyödyttää särkeä. Apaja 1/2008. 40 s. http://www.rktl.fi/www/uploads/pdf/apaja_108_netti.pdf
  12. Lorentzen, T. & Hannesson, R. 2006. Climate change and productivity in the aquaculture industry. SNF Report No. 02/06. 89 p. http://brage.bibsys.no/nhh/bitstream/URN:NBN:no-bibsys_brage_24351/1/R02_06.pdf
  13. Silander, J., Vehviläinen, B., Niemi, J., Arosilta, A., Dubrovin, T., Jormola, J., Keskisarja, V., Keto, A., Lepistö, A., Mäkinen, R., Ollila, M., Pajula, H., Pitkänen, H., Sammalkorpi, I., Suomalainen, M. and Veijalainen, N. 2006. Climate change adaptation for hydrology and water resources, FINADAPT Working Paper 6, Finnish Environment Institute Mimeographs 336, Helsinki. 52 s.
  14. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 2009. Kuha. www.rktl.fi > Kala > Tietoa kalalajeista > Kuha [Viitattu 21.12.2010] http://www.rktl.fi/kala/tietoa_kalalajeista/

Tuottajatahot