Vakuutusala on altis ilmastonmuutoksen vaikutuksille

Ihmiskunnan aiheuttaman ilmastonmuutoksen odotetaan vaikuttavan tulevaisuudessa olennaisesti vakuutusyhtiöiden toimintaan. Yhtiöihin kohdistuvat lisääntyvät korvausvaatimukset muun muassa kasvavien myrskytuhojen johdosta tulevat todennäköisesti näkymään myös korkeampina vakuutusmaksuina ja muina muutoksina yhtiöiden vakuutustarjonnassa. Nousevat vakuutusmaksut vaikuttavat muidenkin talouden sektoreiden toimintaan ja saattavat kannustaa sopeutumistoimenpiteisiin.

Vakuutusala ja ilmastonmuutos

Vakuutusalan ammattilaiset tutkivat työkseen riskejä, joista yksi on ilmastonmuutos. Erityisesti suuret jälleenvakuutusyhtiöt ovat jo 1980-luvulta alkaen seuranneet ilmastonmuutoksen etenemistä tarkasti. Laajempana vakuutusalan herättäjänä toimi vuosi 2004, jolloin lukuisat myrskyt nostivat vakuutetun omaisuuden korvauskustannukset 49 miljardiin dollariin. Vuonna 2005 kulut nousivat 80 miljardiin dollariin [1]. Suomessa vakuutusala työllistää noin 11 000 henkilöä noin kuudessakymmenessä yrityksessä. Osa vakuutuksista on lain mukaan pakollisia [2].

Vakuutusala hajauttaa riskien kustannuksia

Vakuutusalan pääasiallinen tehtävä on jakaa riskejä sekä yksilöiden että yritysten kesken ja turvata vakuutuksenottajien talous odottamattomien menetysten varalta. Ilmastonmuutoksen pelätään tekevän tämän tehtävän toteuttamisen entistä haastavammaksi. Ilmastonmuutos toisaalta aiheuttaa joitakin uusia taloudellisen turvan tarpeita, esimerkiksi myrskyjen ja tulvien kautta, mutta toisaalta se voi myös vähentää paikallisesti joitakin muita riskejä.

Yksi tapa, jonka avulla vakuutusyhtiöt voivat hajauttaa omaa riskiään, on turvautua jälleenvakuutuspalveluihin. Vakuuttamalla oman toimintansa yleensä suuren, kansainvälisen jälleenvakuutustyhtiön kautta, vakuutusyhtiön riskit hajautuvat laajemmalle talousalueelle. Tämä parantaa mahdollisuuksia kattaa rajallisella alueella tapahtuneen katastrofin kustannukset. Jälleenvakuutusyritykset puolestaan voivat hajauttaa omaa riskiään antamalla markkinoille erilaisia arvopapereita sijoittajien hankittaviksi. Mahdollisuudet alueelliseen riskinhajautukseen ovat rajalliset, kun kyseessä on ilmastonmuutoksen kaltainen globaalisti vaikuttava ympäristöongelma [3].

Ilmastonmuutos kohdistuu sekä vakuutusyhtiöiden henki- ja vahinkovakuutuksiin että sijoituksiin

Ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan sekä henki- että omaisuusvakuutuksien alaisiin asioihin. Entistä lämpimämpi ja kosteampi ilmasto uhkaa Suomessa muun muassa kasvattaa rakennusten homevaurioiden kustannuksia [4]. Äärimmäiset sääilmiöt ja tulvat vahingoittavat materiaalista omaisuutta, niin rakennettua infrastruktuuria kuin luonnonvarojakin, esimerkiksi metsää ja maatalousmaita. Helteiden yleistyminen lisää lämpökuolleisuutta ja aiheuttaa terveysongelmia etenkin vanhuksille ja pitkäaikaissairaille. Kylmäkuolleisuus puolestaan vähenee ilmastonmuutoksen seurauksena.

Ilmastonäkökulmasta henkivakuutukset ja muut pitkäaikaisiksi tehtävät vakuutussopimukset saattavat koitua vakuutusyhtiöille nykyistä ongelmallisemmiksi, sillä niiden ehtojen muuttaminen sääolosuhteiden ja -riskien muuttuessa ei ole helppoa vakuutusajan aikana. Lisäksi ilmastonmuutoksen aiheuttamat tuhot voivat myös heikentää vakuutusyhtiöiden pääomavaroja tuhoamalla niiden omistamia sijoituskohteita [3].

Ilmastonmuutos vaikeuttaa kustannusten ennakoimista

Ilmastonmuutos aiheuttaa vakuutusalalle myös vaikeuksia sopivien vakuutusehtojen ja -hintojen laatimisessa. Historialliset tilastot ovat menettämässä merkitystään tulevaisuuden säähän liittyvien onnettomuuksien ennustamisessa. Vakuutusyhtiöt joutuvat entistä enemmän siirtymään erilaisten tulevaisuuden näkymien mallintamiseen tiedon saamiseksi. Erityisesti paikallisten ilmastoennusteiden epävarmuus hankaloittaa riskitason arvioimista [3].

Äärimmäiset sääilmiöt aiheuttavat vakuutusalalle suuria kustannuksia

Säihin liittyvät omaisuusvakuutusten aiheuttamat menetykset ovat aiheuttaneet vakuutusyhtiöille erityistä päänvaivaa. Saksalaisen Münich Re -jälleenvakuutusyhtiön tarkastelun mukaan suurkatastrofien esiintyminen on viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana nelinkertaistunut. Rahalliset kustannukset ovat nousseet vieläkin nopeammin. Suurimman osan tähän asti havaitusta kustannusten noususta uskotaan kuitenkin johtuvan ilmastonmuutoksen sijaan vakuutetun omaisuuden arvon ja määrän kasvamisesta. Lisäksi asumiskeskittymiä ja muita rakennuksia on keskittynyt entistä riskialttiimmille alueille [5].

Vuonna 2008 säihin liittyvien tuhojen kustannukset olivat yhteensä 130 miljardia dollaria, josta 44 miljardia oli vakuutettua omaisuutta. Tulevaisuudessa äärimmäisten sääilmiöiden on ennustettu muuttuvan entistä voimakkaammiksi ja myös taloudellisten kustannusten odotetaan nousevan. Englantilaisten vakuutustieteilijöiden mukaan ilmastonmuutos tulee kasvattamaan säihin liittyvät vakuutusyhtiöiden kustannukset jopa kaksin- tai kolminkertaisiksi [4]. Suomessa etenkin tulvien ja myrskytuhojen aiheuttamien kustannusten on ennustettu nousevan [6], joskin tarkkojen ennusteiden tekeminen tulevaisuuden omaisuudesta ja niiden menetyksistä onkin vaikeaa.

Tulva Sipoossa 2005 © Esa Nikunen

Tulva Sipoossa talvella 2005.

Yksi esimerkki nousevien kustannusten vaikutuksista vakuutusyhtiöille on Allstate, Yhdysvaltojen toisiksi suurin kotivakuutuksen tarjoaja. Vuonna 2004 yritys menetti Floridan myrskytuhojen takia 2 miljardia dollaria, mikä vastasi kaikkia yrityksen siihen asti kyseisessä osavaltiossa tekemiä voittoja vuodesta 1992 lähtien. Yhtiön mukaan ilmastonmuutos tulisi pahentamaan tilannetta tulevaisuudessa, jolloin se lakkasi tekemästä alueella uusia vakuutussopimuksia. Seuraavana vuonna Allstate menetti myrskytuhojen korvauksiin edelleen 4,7 miljardia dollaria. Menetysten jälkeen yritys purki 200 000 vakuutussopimusta Floridassa. Lisäksi se nosti vakuutusmaksujaan joka puolella Yhdysvaltoja, lopetti lisää olemassa olevia sopimuksia ja lähti pois myös vähemmän riskialttiiden alueiden markkinoilta [1]. Yksittäisen yrityksen kannattavuuden taustalla on aina lukuisia yrityskohtaisia seikkoja, mutta esimerkiksi rakennusten leviäminen tulvariskialueille ja ilmastonmuutoksen voimistuminen ovat tärkeitä osatekijöitä koko vakuutusalan näkökulmasta.

Nousevat kustannukset vaativat korkeampia vakuutusmaksuja

Vakuutusyhtiöiden pääomatarve kasvaa suhteessa niiden vastuulla olevien riskien suuruuden ja niiden vaihtelevuuden kanssa. Ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan kielteisesti kumpaankin seikkaan, jolloin vakuutusyhtiöiden on kerättävä entistä enemmän pääomaa toimintansa turvaamiseksi [3]. Vakuutusyhtiöiden onkin todettu säännönmukaisesti nostaneen vakuutusmaksujaan voimakkaita sääilmiöitä sisältäneen vuoden jälkeen voidakseen palauttaa maksukykynsä suurten kustannusten jälkeen. Maksut voivat kasvaa myös muualla kuin katastrofialueella, kun jälleenvakuutusyritykset nostavat vakuutusyrityksiltä perimiään maksuja. Tuolloin myös tuhoilta välttyneet vakuutusyhtiöt joutuvat nostamaan hintojaan, mikäli ne haluavat säilyttää jälleenvakuutuksensa [1].

Joissakin maissa, kuten Yhdysvalloissa, lainsäädäntö saattaa estää yrityksiä nostamasta maksuja tietyn rajan yli, jolloin sopeutuminen ilmastonmuutoksen aiheuttamiin kustannuksiin voi käydä yrityksille mahdottomaksi [1]. Myös vakuutussopimusten peruminen voidaan tehdä lailla kielletyksi [7]. Suomessa on voimassa lainsäädännön määrittelemä vakuutustakuu poikkeustilanteissa, joissa asianmukaista jälleenvakuutusta ei ole saatavilla [8]. Tällöin valtio vai taata kansalaisille vahinkovakuutuksen takuun. Tarkoituksena on turvata muun muassa väestön toimeentulolle, talouselämän toimivuudelle ja huoltovarmuudelle tärkeiden kuljetusten jatkuminen poikkeusoloissa ja vakavissa häiriötilanteissa.

Vakuutusten alueellinen tarjonta voi muuttua

Lain salliessa vakuutusyhtiöt voivat myös kieltäytyä vakuuttamasta tietyillä riskialttiilla alueilla. Vakuutusalalle ongelmallista on erityisesti luonnonkatastrofien yleistyminen tiiviisti rakennetuilla alueilla, joilla sijaitsee arvokasta infrastruktuuria ja paljon vakuutettua omaisuutta. Sen sijaan heikommin vakuutetuilla alueilla, joiden riski kohdata voimistuvia ilmastonmuutokseen liittyviä katastrofeja on suuri, ongelmaksi voivat koitua vakuutusyritysten haluttomuus myöntää vakuutuksia tai tarjottujen sopimusten entistä kalliimmat hinnat [3].

Suurkatastrofien jälkeen erityisesti pienemmät vakuutusyritykset ovat toisinaan päättäneet lähteä täysin pois riskialttiin seudun markkinoilta. Ongelma voi koskea myös kehittyneitä talouksia. Esimerkiksi Yhdysvalloissa vuoden 2004 ja 2005 suurtuhojen jälkeen nopeasti kohonneet jälleenvakuutusmaksut saivat monen vakuutusyhtiön lähtemään itärannikon hurrikaanialueen osavaltioista. Näin vakuutuksen saaminen yksityisiltä yrityksiltä kohtuullisena pidettävään hintaan voi tietyillä alueilla käydä hyvin vaikeaksi. Toisinaan yksityisten yritysten tilalle joudutaan perustamaan julkinen vakuutusrahasto [1].

Oikeustoimet saastuttajia kohtaan koskevat myös vakuutusyhtiöitä

Yhdysvalloissa on jo nähty ensimmäiset oikeudenkäynnit ilmastonmuutoksesta kärsivien ihmisten ja sen aiheuttajina pidettyjen öljyfirmojen välillä. Mikäli lainsäädäntö ja oikeuskäytäntö kehittyvät suuntaan, jonka mukaan kasvihuonekaasupäästöjä tuottaneita yrityksiä tai muita vastaavia toimijoita voidaan pitää vastuullisina ilmastonmuutoksen kielteisistä vaikutuksista, voivat niille koituvat korvausvelvoitteet tulla kalliiksi. Oikeusvakuutuksen ottaneilta yrityksiltä kustannukset siirtyvät edelleen vakuutusyhtiöille. Vakuutusyhtiöt voivat jatkossa joutua harkitsemaan, millaisille yrityksille ne voivat tarjota oikeusturvavakuutuksia, sekä millaisiin yrityksiin ne voivat omia varojaan sijoittaa [3] [4].

Vakuutusyhtiöt pyrkivät palauttamaan riskin vakuutuksenottajille

Ilmastonmuutoksen kasvattamat riskit aiheuttavat sekä jälleenvakuutusyrityksille että vakuutusyrityksille paineita karsia omia riskejään. Vakuutuksenottajalle tämä voi näkyä korkeampien vakuutusmaksujen lisäksi tiettyjen vakuutusten puuttumisena, tiukempina sopimusehtoina ja entistä laajempina vahingonvälttämisvaatimuksina [3]. Tarjolla olevat, korkeasti hinnoitellut vakuutukset eivät välttämättä tule myydyiksi, mikäli vakuutuksenottajan käsitys riskin suuruudesta ei kohtaa vakuutuksenantajan arviota ja siihen perustuvaa hinnoittelua. Toisaalta vakuutusten tiukkenevat ehdot voivat kannustaa ihmisiä tarttumaan ilmastonmuutoksen vaatimiin sopeutumistoimiin [9].

Korkeampien vakuutusmaksujen epäillään saavan aikaan sen, että erityisesti vähävaraisemmat ihmiset, joilla ei enää ole varaa vakuutukseen, joutuvat muuttamaan pois tietyiltä riskialueilta. Vaihtoehtoisesti he voivat joutua kantamaan asuinalueeseen liittyvät riskit itse ilman vakuutuksen tarjoamaa turvaa [1]. Lisäksi on esitetty pelkoja siitä, että ilmastonmuutoksen vaikutusten tullessa entistä selvemmiksi tieteen ja kokemusten karttuessa, vähemmän kielteisiä vaikutuksia kohtaavat vakuutuksenottajat tietyillä alueilla voivat jättää säihin liittyvät vakuutukset ottamatta. Tuolloin maksupaine kasvaa ilmiöstä kärsivien alueiden ja ihmisten osalta, jotka usein ovat jo ennestään köyhempiä [10].

Vaikeudet vakuutuksen saamisessa vaikuttavat myös taloudelliseen toimintaan muilla sektoreilla, esimerkiksi rakennusalalla. Esimerkiksi Yhdysvaltojen Neitsytsaarilla rakentaminen on ajoittain pysähtynyt, kun vakuutusten puuttuminen on tehnyt lainanantajat haluttomiksi osallistumaan projekteihin. Vaikutukset voivat levitä ja heikentää taloudellista toimeliaisuutta muillakin sektoreilla. Toisaalta itse vakuutusyhtiöidenkin arvellaan olevan voimistuvien myrskyjen takia konkurssien edessä, jos kustannuksiin ei osata tai voida varautua asianmukaisesti. [7]

Lähteet

  1. Sturm, T. & Oh, E. 2010. Natural disasters as the end of the insurance industry? Scalar competitive strategies, Alternative Risk Transfers, and the economic crisis. Geoforum. Volume 41, Issue 1: 154–163 . http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0016718509001237
  2. Finanssialan keskusliitto. 2010. (viitattu 2.7.2010) http://www.finanssialankeskusliitto.fi/
  3. Kivisaari, E. 2005. Vakuutusala, aktuaari ja ilmastonmuutos. 27 s. (viitattu 2.7.2010) http://www.actuary.fi/fi/liitteet/syys/2005_Kivisaari_fi.pdf
  4. Mills, E. 2009. A Global Review of Insurance Industry Responses to Climate Change. The Geneva Papers 34: 323–359. http://www.palgrave-journals.com/gpp/journal/v34/n3/full/gpp200914a.html
  5. Höppe. P. 2006. Ilmastonmuutos lisää äärimmäisiä sääilmiöitä. (viitattu 2.7.2010) http://ilmasto.org/kirjoitukset/ilmastonmuutos-lisaa-aarimmaisia-saailmioita
  6. Carter, T. R. (toim.) 2007. Suomen kyky sopeutua ilmastonmuutokseen: FINADAPT. Yhteenveto päätöksentekijöille. Assessing the adaptive capacity of the Finnish environment and society under a changing climate: FINADAPT. Summary for policy makers. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristö 1/2007. 76 s. http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=227530&lan=fi&clan=fi
  7. Tucker, M. 1997. Climate change and the insurance industry: the cost of increased risk and the impetus for action. Ecological Economics. Volume 22, Issue 2: 85-96. http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0921800996005563
  8. Laki poikkeusolojen vakuutustakuusta 13.4.2007/408. (viitattu 2.7.2010) http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070408
  9. Botzen, W. J. W, Aerts, J. C. J .H. & van den Bergh, J. C. J. M. 2009. Willingness of homeowners to mitigate climate risk through insurance. Ecological Economics. Volume 68, Issues 8–9: 2265–2277. http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S092180090900072X
  10. Tol, R. S. J. 1998. Climate change and insurance: a critical appraisal. Energy Policy. Volume 26, Issue 3: 257–262. http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0301421597001432

Tuottajatahot