Lisääntyvä kuumuus haittaa Välimeren matkailua

Ilmastonmuutos aiheuttaa Välimeren matkailusektorille suuria taloudellisia tappioita. Syinä ovat etenkin liiallinen kuumuus ja kuivuus, mutta myös merenpinnan nousu. Kaikkein uhatuimpia ovat saaret, joiden talous on erityisen riippuvainen matkailijoista. Tulevaisuudessa Välimeren matkailu painottuu keväälle ja syksylle.

Välimeri on vetovoimainen matkailukohde

Maailman ylivoimaisesti suurin turistivirta syntyy eurooppalaisten matkoista Välimeren pohjoisrannikolle. [1] Matkailu onkin Välimerellä taloudellisesti merkittävä toimiala. Esimerkiksi Espanjassa matkailun osuus BKT:sta on noin 11 % ja Kreikassa 15 %. [2] [3] [4] Saarivaltiot ovat erityisen riippuvaisia matkailusta: esimerkiksi Maltalla matkailu kattaa 30 % BKT:sta. [5]

Matkailijoita houkuttavat Välimerelle aurinkoiset ja miltei sateettomat kesät. Ilmastonmuutos huonontaa Etelä-Euroopan matkailuolosuhteita merkittävästi vuosisadan loppuun mennessä. Eteläisessä Espanjassa, Italian rannikoilla, Kreikassa ja läntisessä Turkissa muutos on negatiivisinta. [6] Pahimman skenaarion toteutuessa koko eteläinen Eurooppa kärsii. (Kuva 1) Syinä olosuhteiden huononemiseen ovat liiallinen kuumuus ja kuivuus sekä toisaalta myös merenpinnan nousu.

Välimeren ilmasto turismin kannalta © Amelung, B. & Moreno, A. 2009. PESETA Tourism study

Kuva 1. Pahin mahdollinen skenaario Välimeren matkailun kannalta[6]. 5,4 asteen lämpötilan nousun huonontaisi merkittävästi matkailun olosuhteita Välimerellä kesäisin. Vasemmalla nykytilanne ja oikealla tilanne vuosisadan loppupuolella. Punainen väri kuvastaa matkailun kannalta erinomaista ja sininen epäsuotuisaa ilmastoa. (A2-skenaario, RCAO-ilmastomalli.)

Kuumuus ja kuivuus vaivana

Tulevaisuudessa lämpötila nousee Välimeren maissa yhä useammin yli 40 asteen. [1] Epämiellyttävä kuumuus ja liian voimakas UV-säteily ovat terveyshaittoja, jotka voivat vähentää matkustamista Välimerelle kesäisin. [7] Pohjoiseurooppalaisten kuumuudensietokyky on huonompi kuin eteläeurooppalaisten, joten helteet ovat matkailijoille suurempi riski kuin paikallisille. Toisaalta kuumuus voi olla liikaa myös eteläeurooppalaisille, joten turistivirta voi kesällä kääntyä etelästä pohjoiseen. [1] [8] Kuumuuden aiheuttamia haittoja voidaan vähentää ilmastoinnilla, mutta se lisää energiankulutusta. [9]

Ilmastonmuutoksen ennustetaan pahentavan myös kuivuutta entisestään. Todennäköisyys sille, että kuiva kausi kestää yli 30 päivää, kasvanee 2-5-kertaiseksi hiilidioksidin määrän kaksinkertaistuessa. Kuivuus lisää kilpailua makeasta vedestä esimerkiksi maatalouden ja matkailun välillä. Veden vähyys on merkittävä rajoite matkailutoiminnan ylläpitämiselle. [7]

Merenpinnan nousu haittaa rantakohteita

Merenpinnan nousu lisää tulvien todennäköisyyttä, voimistaa eroosiota rannoilla sekä vahingoittaa tärkeitä turistikohteita. Esimerkiksi Kreetalla puolet uimarannoista jäisi veden alle, jos merenpinta nousisi puoli metriä. Venetsiassa puolestaan toistuvat tulvat tuhoavat kaupungin infrastruktuuria jo nyt, ja 30 senttimetrin nousu johtaisi päivittäisiin tulviin. Toinen meriveteen liittyvä uhka matkailulle on veden laadun huononeminen, sillä esimerkiksi leväkukinnot runsastuvat veden lämpötilan kohotessa. [7]

Kaupungit ja saaret haavoittuvimpia

Matkailukohteista voivat kesäkaudella kärsiä eniten kaupungit ja saaret. Lämpötilojen nouseminen huonontaa viihtyvyyttä etenkin suurkaupungeissa, joissa ongelmina ovat huono ilmanlaatu ja lämpösaarekeilmiö: kaupungeissa yölämpötilat jäävät korkeammiksi kuin maaseudulla, sillä rakennukset varaavat itseensä lämpöä päivällä ja luovuttavat sitä takaisin ilmaan yöllä. Tämän vuoksi kaupungit eivät öisin viilene niin paljon kuin maaseutu. Välimeren maiden kotimaan matkailussa rannikkoalueiden ja maaseudun suosio voi kasvaa ja vapaa-ajanasuntojen määrä kaupunkien ulkopuolella lisääntyä. [7]

Saarten osalta ilmastonmuutoksella voi olla hyvin negatiivisia vaikutuksia paikallistalouteen, sillä saarilla matkailun merkitys elinkeinona korostuu luonnonvarojen niukkuuden takia. Saarilla kärsitään tulevaisuudessa etenkin makean veden puutteesta sekä rantojen eroosiosta. [7]

Matkailu siirtyy keväälle ja syksylle

Tulevaisuudessa Välimeren matkailukausi painottuu keväälle ja syksylle, jolloin lämpötilat ovat matkailun kannalta erittäin hyviä eikä kuivuuskaan ole samanlainen ongelma kuin kesällä. [6] Hyvänä puolena tässä on, että matkailun aiheuttama kuormitus vähenee, jos matkailukausia on kaksi nykyisen kesäsesongin sijaan. [10] Esimerkiksi työntekijöiden tarve tasoittuu, tungos matkailukohteissa vähenee ja vedenkulutus jakautuu aiempaa tasaisemmin eri vuodenajoille.

On kuitenkin todennäköistä, etteivät kevät- ja syysmatkailu riitä kattamaan kesämatkailulle koituvia tappioita. Eurooppalaisten lomakausi ajoittuu kesälle, minkä vuoksi matkustajamäärät ovat keväällä ja syksyllä pienempiä. Välimeren matkailualan kannalta tehokkain sopeutumiskeino olisikin joustavuuden lisääminen loma-aikoihin. [10]

Toisaalta on epävarmaa, säilyttääkö Välimeren matkailu kiinnostavuutensa, mikäli eurooppalaiset voivat kesäisin matkustaa pohjoisempana ihanteellisissa olosuhteissa. Välimeren matkailusektorin on joka tapauksessa varauduttava mittaviin sopeutumistoimenpiteisiin, sillä ilman niitä se on suurimpia häviäjiä. [10]

Taulukko 1.Ilmastonmuutoksen vaikutukset Välimeren matkailuun. [1]
Miten ilmasto muuttuu?Vaikutukset alueellaMahdolliset vaikutukset matkailumarkkinoihin
Kuumemmat ja kuivemmat kesät; lämpötila ylittää useammin 40 °C

  • Suurempi lämpörasite
  • Pulaa makeasta vedestä
  • Tulvien ja metsäpalojen riski kasvaa
  • Trooppisten tautien riski kasvaa (esim. malaria)
  • Kaupunkien huono ilmanlaatu
  • Välimeren suosio kesämatkailussa vähenee
  • Kulttuurimatkailu vähenee kesäisin
Kevät- ja syyslämpötilat nousevat

 

  • Välimeren suosio kevät- ja syysmatkailussa kasvaa
Lämpimämmät ja sateisemmat talvet



  • Äkkitulvat lisääntyvät
 
Merenpinta nousee

  • Vaikutukset voimakkaita pienen vuorovesivaihtelun vuoksi
  • Rantaeroosio ja elinympäristöjen hupeneminen
  • Muutokset jyrkimpiä itäisellä Välimerellä

Lähteet

  1. Todd, G. 2003. WTO Background Paper on Climate Change and Tourism. http://www.tourism-futures.org/content/view/1340/278/
  2. EconomyWatch 2010. Spain Industry Sectors. [Viitattu 27.7.2010] http://www.economywatch.com/world_economy/spain/industry-sector-industries.html
  3. Instituto Nacional de Estadística 2008. Spanish Tourism Satellite Account. Series 2000–2007. http://www.ine.es/en/prensa/np533_en.pdf
  4. EconomyWatch 2010. Greece Economy. [Viitattu 27.7.2010] http://www.economywatch.com/world_economy/greece/
  5. EconomyWatch 2010. Malta Economy. [Viitattu 27.7.2010] http://www.economywatch.com/world_economy/malta/
  6. Amelung, B. & Moreno A. 2009. Impacts of climate change in tourism in Europe. PESETA-Tourism study. European Comission. Joint Research Centre. Institute for Prospective Technological Studies. http://ftp.jrc.es/EURdoc/JRC55392.pdf
  7. Parry, M.L. (toim.) 2000. Assessment of Potential Effects and Adaptations for Climate Change in Europe: The Europe Acacia Project. Jackson Environment Institute, University of East Anglia, Norwich, UK. 320 s.
  8. Bigano, A., Goria, A., Hamilton, J. & Tol R.S.J. 2005. The Effect of Climate Change and Extreme Weather Events on Tourism. Climate Change Modelling and Policy Research Programme, Fondazione Eni Enrico Mattei & Research Unit on Sustainability and Global Change, Hamburg University and Centre for Marine and Atmospheric Science. http://papers.ssrn.com/sol3/Delivery.cfm/SSRN_ID673453_code254274.pdf?abstractid=673453&mirid=1
  9. Ciscar J.-C. (toim.) 2009.Climate change impacts in Europe. Final report of the PESETA research project. European Commission. Joint Research Centre. Institute for Prospective Technological Studies. Institute for Environment and Sustainability. http://ftp.jrc.es/EURdoc/JRC55391.pdf
  10. European Environment Agency 2008. Impacts of Europe's changing climate – 2008 indicator-based assessment. http://www.eea.europa.eu/publications/eea_report_2008_4/

Tuottajatahot