Vesiliikenteen ja merenkulun edellytykset muuttuvat ilmastonmuutoksen myötä

Ympärivuotiset merikuljetukset ovat elintärkeitä Suomen ulkomaankaupalle ja taloudelle. Leudommiksi muuttuvien talvien myötä meri on yhä suuremman osan ajasta vapaana. Tämä yhdessä lisääntyvän tuulisuuden kanssa voi aiheuttaa kovaa merenkäyntiä talvella ja hankaloittaa laivaliikennettä. Ilmastonmuutoksen myötä myös veneilykausi pitenee.

Toimivan merenkulun merkitys yhteiskunnalle

Suomen ulkomaankauppa ja talouskehitys ovat riippuvaisia ympäri vuoden toimivista merikuljetuksista. Viennistä 90 prosenttia ja tuonnista 70 prosenttia hoidetaan meritse. Merikuljetusten määrä on kasvanut jatkuvasti. Vuonna 2006 Suomen satamien kautta kulki noin 100 miljoonaa tonnia tavaraa, ja vuoteen 2030 mennessä kuljetusmäärien on arvioitu kasvavan 150 miljoonaan tonniin. Kasvua aiheuttaa osaltaan öljykuljetusten merkittävä lisääntyminen Suomenlahdella. [1]

Suomen satamaverkosto on tiheä, mutta satamat ovat enimmäkseen pieniä ja tavaravirrat ovat jakautuneet moniin eri satamiin. Satamista 23 pidetään avoimina ympäri vuoden. Pohjanlahdella sijaitsevat satamat tarvitsevat jäänmurtajia noin puolen vuoden ajan, kun Suomenlahden satamissa niitä tarvitaan kolme kuukautta. [1]

Merenkulun ja sisävesiliikenteen herkkyys sää- ja ilmastotekijöille

Vesiliikenteen kannalta olennaisia säätekijöitä ovat lämpötilat ja niistä aiheutuvat jääolosuhteet sekä tuulisuus ja myrskyt, jotka vaikuttavat aallokkoisuuteen ja asettavat reunaehdot sille, millaisella kalustolla voidaan liikennöidä. Myös sateisuudella on merkitystä etenkin sisävesiliikenteelle, sillä sademäärät vaikuttavat virtaamiin ja veden korkeuteen ja siten sisävesiväylien ylläpitoon. [1] [2]

Ilmastonmuutoksen aiheuttamalla merenpinnan nousulla on myös vaikutuksia merenkulkuun tulevaisuudessa. Suomen rannikoilla maankohoaminen on toistaiseksi kumonnut merenpinnan nousun vaikutuksen ja näin on lähivuosikymmeninä yhä Pohjanlahden rannikolla. Suomenlahdella maankohoaminen on kuitenkin hitaampaa, ja tulevaisuudessa merenpinnan nousu voi siellä voittaa maankohoamisen. [2]

Mäntyluodon satamaa, Pori © Jouko Lange

Mäntyluodon satama Porissa.

Talvimerenkulun olosuhteet muuttuvat

Ilmastonmuutoksen myötä leudommiksi muuttuvat talvet merkitsevät jääpeitteen laajuuden ja keston vähenemistä kuluvan vuosisadan aikana. Jääolojen muuttumisella voi olla huomattavia vaikutuksia merenkulkuun. Toisaalta jääpeitteisen kauden lyheneminen helpottaa satamien toimintaa ja pienentää niiden toimintakustannuksia. Jääpeitteen pieneneminen Itämerellä voi kuitenkin aiheuttaa kovaa merenkäyntiä ja hankalia olosuhteita talvimerenkululle, kun yhä suurempi osa meripinta-alasta on vapaana tuulille. Tällöin voimakkaat länsi- ja lounaistuulet aiheuttavat ahtojäitä ja muodostavat paksuja sohjovöitä talvisatamien edustalle Suomenlahdella ja Pohjanlahden itäosissa, mikä vaikeuttaa ja hidastaa meriliikennettä. Myrskytuulten mahdollinen lisääntyminen on yksi talvimerenkulun haasteista tulevaisuudessa, joskin tuulisuuden muutosten ennustamiseen liittyy vielä melko paljon epävarmuutta. [2]

Laiva jäissä © Riku Lumiaro

Laiva jäissä. Ilmastonmuutos voi paikoin vaikeuttaa jääolosuhteita.

Jääolosuhteiden muutos heijastuu myös Suomen satamien asemaan kansainvälisessä merenkulussa. Perämeren satamien kanssa kilpailevat pohjoiset satamat kuten Murmansk hyötyvät myös jääolosuhteiden muutoksesta. On arvioitu, että ilmastonmuutoksen edetessä merikuljetuksia siirtyy Koillisväylälle, aluksi myöhäiskesäisin, joka lyhentäisi kuljetusaikoja Euroopan ja Aasian välillä huomattavasti. [3]

Veneilykausi pitenee

Keskilämpötilan nousu on omiaan pidentämään veneilykautta ja lisäämään veneilyn suosiota sekä sisävesillä että merellä. On myös mahdollista, että kokemattomien veneilijöiden määrä vesillä kasvaa, mikä voi aiheuttaa haasteita vesiliikenteelle. Myrskytuulten ja ukkospuuskien lisääntyminen ilmastonmuutoksen myötä voi myös aiheuttaa vaaratilanteita veneilijöille. [2]

Ilmastonmuutoksen vaikutuksista sisävesiliikenteelle tärkeimpiä ovat sateisuuden lisääntyminen ja sen aiheuttamat paikalliset tulvat ja virtaamien kasvu. Tämä voi merkitä rajoituksia muun muassa siltojen alikulkukorkeuksiin. Toisaalta kuivien kausien aiheuttama vedenpinnan lasku voi paikallisesti rajoittaa suurempien veneiden kulkua. [1]

Pienvenesatama © Pirjo Ferin-Westerholm

Pienvenesatama. Veneilykauden piteneminen voi kasvattaa veneilyn suosiota.

Ilmastopolitiikkakin vaikuttaa merenkulkuun

Kansainväliset pyrkimykset kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi heijastuvat myös laivaliikenteeseen, ja kiristyvät velvoitteet voivat muuttaa merenkulun kalustolle asetettuja vaatimuksia. On esimerkiksi mahdollista, että kauppamerenkulun alusten koneiden maksimitehoja alennetaan ilmastopoliittisista syistä. Tämä voi tulevaisuudessa johtaa siihen, että ankaran jäätalven sattuessa liikenteessä on enemmän aluksia, jotka tarvitsevat apua joutuessaan hankaliin jääolosuhteisiin. [3]

Ilmastonmuutokseen sopeutumisen keinoja vesiliikenteessä

Keskeisiä tunnistettuja sopeutumistoimia merenkulun alueella ovat kalustovaatimusten päivittäminen vastaamaan lisääntyviä ääreviä sääolosuhteita sekä turvalaitteiden näkyvyyden, kestävyyden ja huoltovarmuuden parantaminen. Myös ennakoiva työsuunnittelu, joka ottaa huomioon kelirikkoajan pitenemisen merellä sekä tuulisuuden ja jääpeitteen muutokset, voi auttaa sopeutumaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ja vähentämään sen kustannuksia. Sisävesiväylillä muutokset sateisuudessa ja kuivuudessa voivat edellyttää esimerkiksi juoksutuskäytäntöjen muuttamista. Merenmittauksen kannalta ilmastonmuutoksen vaikutukset lisäävät etenkin tarvetta jatkuvalle laitekehittelylle. Jääolosuhteet eivät välttämättä ole ainakaan lähitulevaisuudessa merenkulun kannalta helpompia, sillä tuulisuus lisää merijäiden liikkumista ja ahtautumista. Talvimerenkulun turvaaminen edellyttääkin yhä tiiviimpää yhteistyötä muiden Itämeren alueen valtioiden, etenkin Ruotsin kanssa, niin että jäänmurtajakapasiteetti sijoitetaan optimaalisesti kussakin tilanteessa. Myös pitkän aikavälin sääennusteiden hyödyntäminen ja vaihtoehtoisten väylien tunnistaminen vaikeissa jäätilanteissa ovat tarpeen. Oikeanlaisen säätiedon välittäminen merenkulun toimijoille on tärkeä edellytys lähes kaikkien sopeutumistoimien onnistumiselle. [2]

Lähteet

  1. Maa- ja metsätalousministeriö. 2005. Ilmastonmuutoksen kansallinen sopeutumisstrategia. Maa- ja metsätalousministeriö, Helsinki. MMM:n julkaisuja 1/2005. 276 s. http://mmm.fi/documents/1410837/1721050/MMMjulkaisu2005_1.pdf/7dd5b555-20f0-44a5-ab1b-880425432c8a
  2. Halonen, M., Nikula, J. & Raivio, T. 2009. Ilmastonmuutoksen vaikutukset Merenkulkulaitoksen toimintaan ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen edellyttämät toimenpiteet. Loppuraportti. Gaia Consulting Oy. 56 s. http://www.gaia.fi/_file/download/inline/25c2c799-3027-4f29-b37f-057ed73d35da/MKL%20_ilmastonmuutoksen%20vaikutukset%20merenkulkuun_23%203%202009_final.pdf
  3. Venäläinen, P. & Utriainen, M. 2009. Suomen merikuljetusten toimintaympäristön muutokset. Merenkulkulaitoksen julkaisuja 4/2009. Merenkulkulaitos. Helsinki. 56 s. http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf5/mkl_2009-4_suomen_merikuljetusten.pdf

Tuottajatahot