Terveys
Ikääntyvä väestö ja lapset sekä sydän- ja verisuonitauteja, kylmäsairauksia ja allergioita sairastavat suomalaiset, ja näistä ryhmistä erityiset ne, jotka asuvat kaupungeissa, muodostavat suuren riskiryhmän ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksille.
Suomessa ilmastonmuutoksen suorat terveysvaikutukset liittyvät huomattavimmin synkkenevien ja entistä vähälumisempien talvien mielenterveysvaikutuksiin sekä hellepäivien lisääntymisestä aiheutuvan kuumakuormituksen terveyshaittojen yleistymiseen. Yleiset kylmän terveyshaitat säilyvät edelleen merkittävimpänä ilmaston terveyshaittana Suomessa, mutta kylmyydelle herkästä kroonisesta sairaudesta kärsivien kohdalla sairastavuus ja kuolleisuus todennäköisesti laskevat ilmaston lämpenemisen myötä.
Ilmastonmuutos voi vahingoittaa terveyttämme myös epäsuorasti ympäristössämme tapahtuvien muutosten kautta. Ilmanlaadussa, eläinten ja kasvien levinneisyydessä sekä ruuan ja veden laadussa tapahtuvat muutokset voivat vaikuttaa terveyteemme paikallisesti. Luonnonkatastrofit, nälänhätä ja maailmanlaajuisesti muutokset ilmastossa ja ympäristöoloissa saattavat aiheuttaa suuria muuttoaaltoja. Ilmastopakolaisuus ymmärretään tulevaisuudessa yhä konkreettisimmin, ja ilmastopakolaisiin ja heidän kantamiinsa sairauksiin voidaan joutua varautumaan meillä entistä paremmin.
Aiheesta muualla
- World Health Organization, WHO. 2018. COP24 Special report: Health & Climate Change. World Health Organization. 38 p.
- Tuomenvirta, H., Haavisto, R., Hildén, M., Lanki, T., Luhtala, S., Meriläinen, P., Mäkinen, K., Parjanne, A., Peltonen-Sainio, P., Pilli-Sihvola, K., Pöyry, J., Sorvali, J. & Veijalainen, N. 2018. Sää- ja ilmastoriskit Suomessa - Kansallinen arvio. Valtioneuvoston kanslia. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 43/2018. 107 s.
- Tutkimusprofessori Rauno Sairisen (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL) haastattelu kantti.net -verkkopalvelussa 5.7.2013 (verkkoteksti ja mp3)
- World Health Organization, WHO. 2013. Climate change and health: A tool to estimate health and adaptation costs. World Health Organization, Regional Office for Europe, Copenhagen. 45 p.
- Ruuhela, R., Henttonen, H., Lindholm, H., Partonen, T., Pilli-Sihvola, K., Rintamäki, H., Tuomisto, J. & Vapalahti, O. 2012. Terveys ja hyvinvointi. Julkaisussa: Ruuhela, R. (toim.) 2012. Miten väistämättömään ilmastonmuutokseen voidaan varautua? - yhteenveto suomalaisesta sopeutumistutkimuksesta eri toimialoilla. Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 6/2011. 177 s.