Bioenergian tuotanto muuttuvassa ilmastossa

Metsien kasvun kiihtyminen ilmaston lämmetessä ja kasvukauden pidentyessä mahdollistaa metsäpohjaisen bioenergiatuotannon lisäämisen Suomessa. Lisäystä odotetaan etenkin hakkuutähteitä hyödyntävässä bioenergiatuotannossa. Ilmastonmuutoksen myötä metsäbiomassan korjuu ja kuljetus saattavat kuitenkin vaikeutua routa-ajan lyhentyessä.

Bioenergia Suomessa

Bioenergialla tarkoitetaan biomassan poltosta saatavaa energiaa [1]. Polttoon käytetystä biomassasta valtaosa on puuperäistä, metsäteollisuuden sivutuotteena syntyvää ainesta (mm. mustalipeä). Biopolttoaineita voidaan lisäksi tuottaa metsäbiomassasta, kuten hakkuissa tähteeksi jäävistä puun oksista ja pieniläpimittaisista rungoista, sekä peltobiomassasta ja jätteestä. Peltobiomassojen ja jätteen energiakäyttö on ollut Suomessa melko vähäistä. [1]

Biopolttoaineita käytetään Suomessa ensisijaisesti yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa, jossa Suomi on biopolttoaineiden osalta maailman kärkimaita. Bioenergia vastaa Suomen energiankulutuksesta nykyään reilun viidenneksen ja edustaa uusiutuvan energian lisäysmahdollisuuksista noin 80 prosenttia. [1]

Bioenergian tuotanto muuttuvassa ilmastossa

Ilmastonmuutos vaikuttaa huomattavimmin metsistä saatavaan biomassaan. Ilmaston lämpenemisen seurauksena vuodenaikaisen lämpösumman arvellaan kasvavan ja kasvukauden pitenevän keväisin ja syksyisin, mikä lisää metsäbiomassan kasvumahdollisuuksia nykyisestä [2]. Metsien kasvun kiihtyminen ilmaston lämmetessä saattaa lisätä puuston hakkuupotentiaalia ja siten metsäpohjaisen bioenergian saatavuutta arviolta 15 prosenttia [1].

Metsänhakkuualue © Tapio Heikkilä

Hakkuualue Litokairassa Pohjois-Pohjanmaalla.

Metsäbiomassan kasvua voivat haitata lämpenemisen myötä yleistyvät tai voimistuvat sään ääri-ilmiöt, kuten rankkasateet, myrskyt ja tulvat sekä kuivuusjaksojen aikana herkästi syttyvät maastopalot [1]. Keskimääräistä leudompien talvien ja kasvukauden pitenemisen myötä pohjoiseen saattaa myös levitä uusia tuholaisia ja sienitauteja, jotka voivat vahingoittaa kasvavaa puustoa [2]. Metsien altistuminen alailmakehän otsonille voi ilmaston lämmetessä ylittää kriittisen tason erityisesti eteläisimmässä Suomessa ja heikentää siten osaltaan biomassan kasvua [1].

Suomen mahdollisuudet ja valmiudet bioenergiaan liittyvän teknologian tarjoajana ovat jatkossakin huomattavat [2]. Erityisesti metsähakkeen absoluuttisen määrän arvellaan kasvavan lähivuosina voimakkaasti, mikä lisännee hakkeen hyödyntämistä bioenergiatuotannossa. Metsäbiomassan korjuu- ja kuljetus voivat jossain määrin vaikeutua, sillä maan routiminen heikentää biomassan korjuu- ja kuljetusolosuhteita [1].

Biomassan hyödyntämismahdollisuudet eroavat maassamme alueellisesti. Biopolttoaineiden markkinoiden kansainvälistyessä tulee entistä tärkeämmäksi varmistaa, että biomassan tuotanto ja hyödyntäminen energiana on maassamme ekologisesti kestävää [1].

Lähteet

  1. Antikainen, R., Tenhunen, J., Ilomäki, M., Mickwitz, P., Punttila, P., Puustinen, M., Seppälä, J. Kauppi, L. 2007. Bioenergian tuotannon uudet haasteet Suomessa ja niiden ympäristönäkökohdat. Nykytilakatsaus. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 11/2007. http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=70772&lan=fi
  2. Maa- ja metsätalousministeriö 2005. Ilmastonmuutoksen kansallinen sopeutumisstrategia. MMM:n julkaisuja 1/2005. http://www.mmm.fi/attachments/mmm/julkaisut/julkaisusarja/5entWjJIi/MMMjulkaisu2005_1.pdf

Tuottajatahot