Jätehuolto - Sopeutuminen

Kaatopaikat ovat merkittäviä kasvihuonekaasujen lähteitä. Jätehuollon kehittämisessä ensisijainen tavoite tuleekin olla koko jätehuollon ketjun päästöjen vähentäminen. Sopeutuminen muuttuviin ilmasto-olosuhteisiin liittyy etenkin vanhoista kaatopaikoista ja pilaantuneista maista huolehtimiseen.

Tarkistuslista

Strategiat ja ohjelmat

Onko kunnassa tarkasteltu potentiaalisia vaaratilanteita ja niiden aiheuttamia häiriöitä ja poikkeustarpeita jätehuollolle?

Strategiat ja ohjelmat

Ovatko pilaantuneet maa-alueet ja muut potentiaaliset vaarakohteet tiedossa? Onko niiden haavoittuvuutta arvioitu tulvien ja muiden luonnonilmiöiden suhteen?

Käytännön toimenpiteet

Onko uudet ja vanhat kaatopaikat eristetty asianmukaisesti?

Lisääntyvä sadanta lisää haitta-aineiden huuhtoutumista

Sadannan lisääntyminen lisää ravinteiden ja haitta-aineiden huuhtoutumista täyttömailta ja muista maarakenteista. Tämä tulisi huomioida jätehuoltoon liittyvissä vaikutustenarvioinneissa ja päätöksenteossa. Erityinen haaste ovat Suomen sadat käytöstä poistetut kaatopaikat. Vielä sopeutumistarvetta ei ole valtionhallinnossa nähty niin suureksi, että voimassa olevia asetuksia olisi lähdetty muuttamaan.

Pohjavesien pinnan nousu ja lisääntynyt sadanta voi lisätä haitallisten aineiden huuhtoutumista pohjavesiin. Pohjavesialueilla sijaitsevien pilaantuneiden maiden kunnostuksia ja kartoituksia tehdään entistä enemmän.

Pilaantuneet maat huomioitava tulvasuojelussa

Tulva-alueille ei luonnollisesti soisi sijoitettavan toimintoja, jotka ovat erityisen herkkiä tulvien seurauksille. Jätehuoltoon liittyen näitä ovat kaatopaikkojen ohella vaarallisia aineita käsittelevät ja varastoivat laitokset. Poikkeustilanteet kuten tulvat ja onnettomuudet voivat toisaalta aiheuttaa poikkeuksellisia määriä jätettä, jonka käsittelyyn on hyvä varautua suunnitelmatasolla.

Ilmastonmuutos ei ole vaikuttanut jätteen syntyyn tai käsittelyyn

Jätehuollon tulevaisuuden skenaario 2016:n mukaan syntyvän jätteen määrä vähenee Suomessa hitaasti. Yhä suurempi osa pyritään kuitenkin hyödyntämään uusiomateriaalina tai polttamaan energiaksi. Jätehuolto alueellistuu ja kaatopaikat keskitetään jätteiden käsittelyalueiden yhteyteen. Kuten muidenkin kuljetusketjujen kohdalla, myös jätekuljetusten toimivuuteen on kiinnitettävä huomiota. Poikkeustilanteissa kiinteistöille mahdollisesti kertyvät jätteet muodostavat terveysriskin. 

Jätteen poltosta syntyy tuhkaa noin 30% ja rinnakkaispoltosta 10%, mikä on loppusijoitettava kaatopaikoille. Skenaarion arvio jätteenpoltossa syntyvän tuhkan määrästä on noin 1/10 energiantuotannossa syntyvästä tuhkasta, joten jätteenkäsittelyn muutokset eivät aiheuta radikaaleja uusia sopeutumistarpeita.

Lähteinä [1], [2], [3]

Lähteet

  1. MMM 2005. Ilmastonmuutoksen kansallinen sopeutumisstrategia. http://wwwb.mmm.fi/julkaisut/julkaisusarja/2005/MMMjulkaisu2005_1.pdf
  2. Huhtinen, K. Lilja, R., Sokka, L., Salmenperä, H., Runsten, S. 2007. Valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2016. Taustaraportti. Suomen ympäristö 16/2007. http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=236700
  3. Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelma – Jätehuolto poikkeuksellisissa tilanteissa. n.a. http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=107736&lan=sv

Tuottajatahot