Matkailu ja virkistys - Sopeutuminen

Kunnat voivat kaavoitusratkaisuillaan ja taloudellisella tuellaan kehittää matkailupalveluja sekä ekologisesti kestävään että ilmastonmuutoksen vaikutukset ennakoivaan suuntaan.

Tarkistuslista

Haavoittuvuuden arviointi

Missä määrin kunnan matkailutarjonta on riippuvainen sääoloista? Mitkä sääilmiöt ovat matkailuyrittäjille hankalimpia? Mikä aika vuodesta on matkailualalle kriittisin?

Strategiat ja ohjelmat

Voisiko kunnan matkailupalveluja kehittää vähemmän haavoittuvaan suuntaan? Millaisia satsauksia tämä vaatisi kunnalta ja yrittäjiltä?

Sääolot ja ilmasto ohjaavat matkailua

Matkailutoiminnan perusedellytykset vaihtelevat kunnittain ja siten myös ilmastonmuutoksen vaikutukset niihin vaihtelevat suuresti. Periaatteessa vaikutuksia on kahdenlaisia:

  1. suorat vaikutukset itse matkailutoimintaan, esimerkiksi kohteen tarjoamiin liikuntamahdollisuuksiin ja
  2. vaikutukset maisemaan ja eläin- ja kasvimaailmaan, kuten joulumatkailulle tärkeään lumisuuteen ja Saimaan järvialueella saimaannorpan selviämiseen.

On huomattava, että sääolojen vaikutus vaihtelee myös sesongittain; esimerkiksi talven lumisuus on tärkeää joulusesongin aikana, mutta keväällä lumen aikaisemmalla sulamisella ei ole vastaavaa merkitystä matkailuyritysten kannattavuuteen - kesää jo odottelevat eivät kaipaa yhtä kipeästi lumille.

Ilmastolla ja säällä on suuri merkitys matkailukokemuksen syntyyn

Käytännössä ilmastollisten olosuhteiden ja matkailun suhde on kahtalainen; paikallisilmasto vaikuttaa matkailukohteen kiinnostavuuteen matkaa suunniteltaessa, mutta matkan aikana vallitseva säätila määrittää matkailukokemuksen onnistumisen. Sää vaikuttaa myös siihen, miten kohteesta kerrotaan eteenpäin.

Voidaan ajatella, että muutamakin säiden puolesta onnistunut matkailukausi voi nopeasti muuttaa matkailukohteiden kiinnostavuutta ihmisten silmissä. Sama pätee tietysti myös toisinpäin, lomalle sattuneet heikot kelit vähentävät seuraavan vuoden matkailuintoa.

Kuntien toiminta luo puitteet kestävälle kotimaan matkailulle

Ulkoliikuntaan perustuvat matkailupalvelut ovat haavoittuvimpia ilmastonmuutokselle. Lähivuosikymmeninä vaikutukset tuntuvat lähinnä Etelä-Suomessa, missä talvilajien harrastusmahdollisuudet tulevat heikkenemään. Kesämatkailukausi pidentyy koko maassa ja hellepäivien yleistyessä kotimaan matkailu voi riittää yhä useammalle. Mikäli vesistöt saadaan pidettyä puhtaina ja levättöminä, tietää tulevaisuus ilmaston puolesta hyvää kotimaan rantakohteille ja mökkikunnille. Ympäristön suojelussa ja hoidossa on kuitenkin kunnille kasvava haaste.

Tulevaisuuden investointeja mietittäessä on huomioitava matkailupalvelujen rakentamiseen ja ylläpitoon liittyvien investointien erilaiset aikajänteet. Esimerkiksi hiihtokeskusyrittäjät voivat operoida noin vuosikymmenen aikajänteellä, mutta kunnille alueiden infrastruktuuri on pitkäaikaisempi sijoitus. Siten matkailukohteiden tulevaisuuden näkymiä on hyvä miettiä jo nyt.

Lähteenä [1]

Lähteet

  1. Sievänen, T., K. Tervo, M. Neuvonen, E. Pouta, J. Saarinen ja A. Peltonen (2010). Nature-based tourism, outdoor recreation and adaptation to climate change. SYKEmo341 (FINADAPT Working Paper 11). Suomen ympäristökeskus. http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=45369&lan=en

Tuottajatahot