Ongelmana on yhdyskuntarakenteen hajautuminen
Yhdyskuntien rakenne vaikuttaa ratkaisevasti rakennusten lämmittämisestä ja liikenteestä aiheutuviin kasvihuonekaasupäästöihin. Nykyisin eniten matkoja syntyy kodin ja vapaa-ajankohteiden sekä kodin ja ostos- ja asiointikohteiden välille. Esimerkiksi kaupan keskittäminen suuriin yksiköihin keskustojen ulkopuolelle johtaa pitkiin yksityisautojen käyttöä vaativiin asiointimatkoihin. Kodin ja työpaikan väliset matkat ovat kolmas merkittävä matkatyyppi.
Asutuksen sijoittuminen työssäkäyntialueiden reuna-alueille ja erityisesti haja-asutusalueille lisää liikenteestä, rakennusten lämmityksestä ja teknisen huollon verkostoista aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä. On arvioitu, että haja-asutus kuluttaa energiaa 60 % enemmän kuin taajama-asutus.
Rakentaminen tulisi suunnata olemassa olevien liikenne- ja teknisen huollon verkkojen läheisyyteen niin, että etäisyydet työpaikkoihin ja palveluihin olisivat mahdollisimman lyhyet. Eheän ja tiiviin yhdyskuntarakenteen aikaansaamiseksi on oltava valmiutta käyttää tehokkaasti nykyisen lainsäädännön sallimat keinot rakentamisen ohjaamisessa ja sen toteuttamisen edistämisessä.
Tarvitaan strategisen tason yhteen sovittavaa suunnittelua
Maapolitiikan ja yhdyskuntasuunnittelun tulisi perustua strategisen tason yhteen sovittavaan suunnitteluun, jossa maankäytön rakennemallit ja liikennejärjestelmät tuottavat toimivan ja energiatehokkaan yhdyskuntarakenteen. Uusien alueiden toimintojen (kauppa, vapaa-aika, työ) sijoittelun kanssa samanaikaisesti tulisi suunnitella joukkoliikenteeseen ja kevyeen liikenteeseen perustuva liikenneverkko.
Lisäksi on yhteisesti käytävä läpi kaikki keinot, joilla hajarakentamisen osuutta kasvavilla kaupunkiseuduilla voidaan vähentää nykyisestä merkittävästi.
Lähteet
- Wahlgren, I. 2007. HAJA-ASUTUS – ongelma ilmastonmuutoksen hillinnässä. Maankäyttö 2/2007. http://www.maankaytto.fi/arkisto/mk207/mk207_1023_wahlgren.pdf
- Motiva: Liikennejärjestelmä http://www.motiva.fi/julkinen_sektori/liikennejarjestelma
- Motiva: Yhdyskuntasuunnittelu http://www.motiva.fi/julkinen_sektori/yhdyskuntasuunnittelu
- Kononen, A. & Pihala, A. 2007. Yhdyskuntarakenne hajaantuu kehyskuntien maaseutualueilla – onko kaavoituksella keinoja sen hallintaan? Maankäyttö 2/2007. http://www.maankaytto.fi/arkisto/mk207/mk207_1024_kononen.pdf
Aiheesta muualla
- Parviainen, J. 2015. Kuntien ja maakuntien ilmastotyön tilanne 2015. Strategioista käytäntöön. Suomen Kuntaliitto, Helsinki. Kuntaliiton verkkojulkaisu. 77 s.
- Kerkkänen, A. 2012. Ilmastonmuutos, hyvinvointi ja kuntatalous. Opas päätöksentekijöille ja valmistelijoille. Suomen Kuntaliitto. 64 s.
- Lahti, P. & Moilanen, P. 2010. Kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenne ja kasvihuonekaasupäästöt. Kehitysvertailuja 2005–2050. Ympäristöministeriö. Suomen ympäristö 12/2010, Rakennettu ympäristö. 87 s.
- Laitio, M. & Maijala, O. 2010. Alueidenkäytön strateginen ohjaaminen. Ympäristöministeriö. Suomen ympäristö 28/2010, Rakennettu ympäristö. 54 s.
- Ympäristöhallinto. Maankäyttö ja rakentaminen
- Energiakaavoitus säästää kuntien rahaa - Klimaatti uutiskirje ilmastonmuutoksesta 3/2012