Maankäyttö - Hillintä

Ongelmana on yhdyskuntarakenteen hajautuminen

Yhdyskuntien rakenne vaikuttaa ratkaisevasti rakennusten lämmittämisestä ja liikenteestä aiheutuviin kasvihuonekaasupäästöihin. Nykyisin eniten matkoja syntyy kodin ja vapaa-ajankohteiden sekä kodin ja ostos- ja asiointikohteiden välille. Esimerkiksi kaupan keskittäminen suuriin yksiköihin keskustojen ulkopuolelle johtaa pitkiin yksityisautojen käyttöä vaativiin asiointimatkoihin. Kodin ja työpaikan väliset matkat ovat kolmas merkittävä matkatyyppi.

Asutuksen sijoittuminen työssäkäyntialueiden reuna-alueille ja erityisesti haja-asutusalueille lisää liikenteestä, rakennusten lämmityksestä ja teknisen huollon verkostoista aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä. On arvioitu, että haja-asutus kuluttaa energiaa 60 % enemmän kuin taajama-asutus.

Rakentaminen tulisi suunnata olemassa olevien liikenne- ja teknisen huollon verkkojen läheisyyteen niin, että etäisyydet työpaikkoihin ja palveluihin olisivat mahdollisimman lyhyet. Eheän ja tiiviin yhdyskuntarakenteen aikaansaamiseksi on oltava valmiutta käyttää tehokkaasti nykyisen lainsäädännön sallimat keinot rakentamisen ohjaamisessa ja sen toteuttamisen edistämisessä.

Tarvitaan strategisen tason yhteen sovittavaa suunnittelua

Maapolitiikan ja yhdyskuntasuunnittelun tulisi perustua strategisen tason yhteen sovittavaan suunnitteluun, jossa maankäytön rakennemallit ja liikennejärjestelmät tuottavat toimivan ja energiatehokkaan yhdyskuntarakenteen. Uusien alueiden toimintojen (kauppa, vapaa-aika, työ) sijoittelun kanssa samanaikaisesti tulisi suunnitella joukkoliikenteeseen ja kevyeen liikenteeseen perustuva liikenneverkko.

Lisäksi on yhteisesti käytävä läpi kaikki keinot, joilla hajarakentamisen osuutta kasvavilla kaupunkiseuduilla voidaan vähentää nykyisestä merkittävästi.

Lähteenä [1], [2], [3], [4]