Liikunta - Sopeutuminen

Kuntien vastuu liikuntamahdollisuuksien järjestämisestä keskittyy liikuntapaikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon. Ulkoilu- ja viheralueiden lisäksi kuntien toimivallan alle jää suuri osa liikunnan mahdollistavista verkostoista ja maa-alueista, kuten puistot, kalastusvedet, pyöräilytiet ja ulkoilureitit. Näiden kunnosta huolehtiminen on tärkeää monipuolisten liikuntamahdollisuuksien säilyttämiseksi myös tulevaisuudessa.

Tarkistuslista

Haavoittuvuuden arviointi

Onko kuntalaisten liikuntatottumuksissa tapahtunut muutoksia? Ovatko nykyiset liikuntamuodot herkkiä sääilmiöille? Voisiko uusia, kestäviä liikuntamuotoja tukea?

Haavoittuvuuden arviointi

Miten viime vuosien sääilmiöt ovat vaikuttaneet liikuntapaikkojen ylläpitoon?

Hanget halliin?

Säästä riippuvaisia liikuntamuotoja on osin mahdollista tukea sisähallein ja rakentamalla kentille ja muille liikuntapaikoille lämmitys- ja jäähdytyslaitteistoja. Hiihtoputket, uima- ja jäähallit lisäävät kuitenkin merkittävästi kunnan liikuntapaikkojen energiankulutusta. Parempi ratkaisu olisi etsiä niille korvaavia liikuntamuotoja.

Ilmastonmuutokseen liittyy sääilmiöiden äärevöityminen. Poikkeukselliset sääilmiöt kuten runsas lumentulo ja myrskyt voivat vahingoittaa kevytrakenteisia liikuntahalleja. Säätilan ja vuodenaikojen ailahtelevuus ja talvien lyheneminen myös vaikeuttavat ulkoliikuntapaikkojen kustannustehokasta ylläpitoa ja vähentävät kuntalaisten innostusta säästä riippuvaisiin harrasteisiin. Paikoin myös tiettyjen liikuntapaikkojen olemassaolo on uhattuna - esimerkkinä retkiluisteluradat ja harrastajien jäälle hiihtämät ladut.

Miten liikumme tulevaisuudessa?

Ilmasto-olojen ohella väestörakenne ja kulttuuritrendit vaikuttavat voimakkaasti liikuntatottumuksiin. Sauvakävelyn suosion lisääntyminen on yksi merkki tästä, skeitti- ja lumilauta-areenoiden rakentaminen toinen. On kiinnostavaa katsoa, paljonko olemme tulevaisuudessa valmiita panostamaan esimerkiksi hiihtohallien lumetukseen ja missä määrin lumitilanteen vaihtelut vaikuttavat perinteisiin liikuntaharrastuksiin luonnossa.

Sisähallienkaan ei aina tarvitse olla energiasyöppöjä; esimerkiksi skeittaukseen sopivat lämmittämättömätkin tyhjät tilat kuten vanhat teollisuuskiinteistöt ja toisaalta leudot talvet jatkavat harrastuksen ulkokautta. Uimahalukkuuteen lämpötilojen vaikutus on vahva. Lämpimien kesien varalta hyvin hoidettu uimaranta on kunnalta pieni satsaus.

Lähteinä [1], [2]

Lähteet

  1. Puura, M. (2010) Liikunta. Kuntaliitto. http://kunnat.net/k_peruslistasivu.asp?path=1;29;351;536
  2. Sievänen, T., K. Tervo, M. Neuvonen, E. Pouta, J. Saarinen ja A. Peltonen (2010). Nature-based tourism, outdoor recreation and adaptation to climate change. SYKEmo341 (FINADAPT Working Paper 11). Suomen ympäristökeskus. http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=45369&lan=en

Tuottajatahot