Kulttuuri - Sopeutuminen

Kulttuurin saralla voidaan erottaa kaksi selvää ilmasto-olosuhteiden huomioimista vaativaa haastetta: ulkoilmatapahtumien järjestäminen ja kulttuuriperinnön vaaliminen. Edellisessä kuntien vastuu rajoittuu tapahtumapaikkojen rakentamiseen ja hoitoon. Muinaismuistojen ja rakennusperinnön lisäksi kulttuuriperintöön kuuluvat kirjalliset arkistot ja vähemmistökulttuurit.

Tarkistuslista

Haavoittuvuuden arviointi

Miten nykyiset poikkeavat ilmasto-olosuhteet ovat vaikuttaneet kuntalaisiin? Käsitelläänkö niitä ja muita ilmastokysymyksiä myös taiteen keinoin?

Haavoittuvuuden arviointi

Onko kunnassa herkkiä kulttuuriympäristöjä? Onko niiden hoitotarve lisääntynyt?

Haavoittuvuuden arviointi

Ovatko kunnan kulttuuripanostuksen kohteet riippuvaisia säätilasta? Millaiset olosuhteet aiheuttavat vaikeuksia?

Kuntien oma kulttuurituotanto on harvoin kosketuksissa säähän

Kuntien ja kaupunkien oma kulttuuritoiminta tapahtuu tyypillisesti pääosin taidelaitoksissa, kirjastotoimen viedessä merkittävän osan määrärahoista. Vain pieni osa kuntien kulttuurimäärärahoista ohjautuu sellaisen kulttuuritoiminnan tukemiseen, johon ilmastonmuutoksella voisi suoraan olla vaikutusta.

Poikkeukselliset sääolot vaikuttavat luonnollisesti eniten ulkoilmatapahtumien läpivientiin. Ulkoilmatilaisuuden luonne määrää paljolti sen, kuinka paljon sää tapahtuman onnistumiseen vaikuttaa. Haasteena on säistä riippuvainen lipunmyynti ja itse tapahtuman läpivienti säässä kuin säässä.  Rakenteellisia haasteita ovat esimerkiksi sadevesien ohjailu suurilla kentillä ja katosten säänkestävyys.

Ilmastonmuutos lisää kulttuuriympäristöön kohdistuvia paineita

Ilmastonmuutoksen vaikutus kulttuuriympäristöön on yksi harvoista kulttuurin kentistä, joista on Suomessa tehty tutkimusta. Pelkona ovat paikalliset kasvilajiston muutokset, tuholaiset ja lisääntyvä rakennusten ulkoverhouksien kosteusrasitus. Muuttuvat ilmasto-olosuhteet ja niiden mukana muuttuva lajisto muuttavat kulttuurimaisemien luonnetta ja lisäävät hoitotarvetta. Puuvaltainen perinnerakennuskanta on erityinen haaste.

Poronhoito ja saamelaiskulttuuri haasteiden edessä

Saamelaisten perinteisiin elinkeinoihin kohdistuvat paineet ovat pohjoisen kunnille merkittävä kysymys. Poronhoito on voimakkaasti sidoksissa luonnonoloihin. Muutokset lumisuudessa ja lumen rakenteessa vaikeuttavat porojen ravinnonhankintaa ja kesän helle pahentaa räkkää.

Ilmastokulttuuria?

Oma kiintoisa ilmiönsä on ilmastonmuutoksen hiipiminen kulttuurin sisällöksi - kaunokirjallisiksi teoksiksi, elokuviksi ja näytelmiksi. Ilmastonmuutos on teema johon taiteilijankin tulee tarttua, mutta päästöttömän taiteen tekeminen ja tukeminen on jo vaikeampaa. Kenties esimerkiksi ympäristötaiteella ja pienimuotoisilla tuotannoilla olisi tulevaisuudessa tarjota vastineita nykyajan usein spektaakkelimaiselle kulttuuritarjonnalle? Entä miten nämä teemat näkyvät kunnan järjestämässä taideopetuksessa?

Lähteinä [1], [2], [3]

Lähteet

  1. Helle, T. 2006. Poronhoito ja muuttuva ilmasto. Metsäntutkimuslaitos. Metlan työraportteja 25: 42-48. http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2006/mwp025-06.pdf
  2. Ruusuvirta, M., Saukkonen, P., Selkee, J. & Winqvist, D. 2008. Kuntien kulttuuritoiminta lukujen valossa. Kulttuuritoiminnan kustannukset 23 kaupungissa vuonna 2007. Cupore ja Suomen Kuntaliitto. 92 s. http://shop.kunnat.net/product_details.php?p=270
  3. Berghäll, J. & Pesu, M. 2008. Ilmastonmuutos ja kulttuuriympäristö. Tunnistetut vaikutukset ja haasteet Suomessa. Ympäristöministeriö. Suomen ympäristö 44/2008, Rakennettu ympäristö. 34 s. http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=303971

Tuottajatahot