
Rakennukset käyttävät noin 30 % Suomessa kulutettavasta energiasta. Rakennusten ja kiinteistöjen kasvihuonekaasupäästöjen hillintä perustuu energiankulutuksen pienentämiseen ja energiatehokkuuden parantamiseen sekä fossiilisen energian korvaamiseen uusiutuvalla energialla. Eniten energiaa kuluttavat lämmitys, ilmanvaihto, lämmin vesi ja valaistus. Rakennusten lämmitys aiheuttaa Suomen kasvihuonekaasupäästöistä 30 %.
Uudisrakentaminen matalaenergia- tai passiivitaloina
Uudisrakentamisessa on mahdollisuus ratkaisevasti vähentää rakennuksen lämmitystarvetta. Kaikki uudisrakentaminen tulisi toteuttaa matalaenergia- tai passiivitaloina, joissa lämmitysenergian tarvetta on pienennetty niin paljon kuin mahdollista kohtuullisin kustannuksin. Myös nollaenergiatalot ovat mahdollisia toteuttaa Suomessakin. Puun käyttö rakennusmateriaalina varastoi hiiltä ja vähentää siten rakentamisesta aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä.
Korjausrakentaminen, energian käytön säätö ja seuranta
Korjausrakentamisessa tavoitteena tulisi olla vähintään energiankulutuksen puolittaminen. Kustannustehokkaimpia keinoja ovat ilmanvaihtojärjestelmässä toteutettavat lämmön talteenoton tehostamisratkaisut. Ilmanvaihto aiheuttaa noin puolet rakennusten lämpöhäviöistä. Noin 20 % lämmöstä kulkeutuu pois lämpimän käyttöveden mukana.
Lämmityksen, ilmanvaihdon, vedenkulutuksen ja valaistuksen tarpeenmukainen säätö ja ohjaus ovat tärkeä osa rakennuksen energiatehokkuuden parantamista. Reaktiivinen reaaliaikainen kulutusseuranta tehostaa säästötoimia ja motivoi käyttäjiä.
Uusiutuvaan energiaan
Uusiutuvaan energiaan perustuva kaukolämpö on ihanteellinen rakennusten lämmitysratkaisu. Lämmön ja sähkön yhteistuotanto parantaa vielä tuotannon hyötysuhdetta. Lämpöverkon ulkopuolella öljylämmityksestä tulisi siirtyä vähäpäästöisiin lämmitystapoihin kuten hakkeen käyttöön tai maalämpöön. Lämpöpumpuilla, tulisijoilla ja aurinkokeräimillä voidaan vähentää ja tasata energiankulutusta sähkölämmitystaloissa.
Loma-asuntojen määrä lisääntyy nopeasti ja niiden merkitys sähkönkulutuksessa on jo nyt huomattava. Loma-asunnot tulisi suunnitella ja rakentaa siten, etteivät ne tarvitse jatkuvaa lämmitystä. Muutoin niihin pätevät samat energiansäästötoimet kuin muuhun rakentamiseen.
Lähteet
- Motiva Oy. Rakentaminen http://www.motiva.fi/rakentaminen/
- VTT. Passiivitalo [Sivu poistettu] http://passiivitalo.vtt.fi/index.html
- BC Climate Action Tool kit. Actions for Community Buildings http://toolkit.bc.ca/solution/community-buildings
- BeAware. Boosting Energy Awareness [Sivu poistettu] http://www.energyawareness.eu/beaware/about/lyhyesti-suomeksi/
- Työ- ja elinkeinoministeriö. Energiatehokkuussopimukset 2017-2025 https://tem.fi/energiatehokkuussopimukset-ja-katselmukset
- Motiva Oy. Energiatehokkuussopimukset https://www.motiva.fi/julkinen_sektori/energiatehokkuussopimukset
- Kuntaliitto. Kuntien ilmastokampanja https://www.kuntaliitto.fi/yhdyskunnat-ja-ymparisto/kuntien-ilmastokampanja
- Motiva Oy. Energiakatselmustoiminta http://www.motiva.fi/toimialueet/energiakatselmustoiminta/
Aiheesta muualla
- Parviainen, J. 2015. Kuntien ja maakuntien ilmastotyön tilanne 2015. Strategioista käytäntöön. Suomen Kuntaliitto, Helsinki. Kuntaliiton verkkojulkaisu. 77 s.
- Kuluttajien energianeuvonta Eneuvonta.fi
- Rakennusten energiatodistus uudistuu 1.6. alkaen: pientaloille todistus myynti- ja vuokraustilanteissa - Ympäristöministeriön tiedote 27.2.2013
- Energiatehokkuus huomioon luvanvaraisessa korjausrakentamisessa - Ympäristöministeriön tiedote 27.2.2013
- Ympäristöministeriö: Rakennuksen energia- ja ekotehokkuus
- Vanhatkin asuinrakennukset korjattavissa energiatehokkaiksi - VTT:n tiedote 28.1.2013
- Ennakoiva laadunohjaus on hittituote - Klimaatti uutiskirje ilmastonmuutoksesta 2/2012
- Korjausrakentamisen energiatehokkuusmääräykset lausunnoilla - Klimaatti uutiskirje ilmastonmuutoksesta 2/2012
- Uudisrakentamisen uudet energiamääräykset voimaan kesällä - Klimaatti uutiskirje ilmastonmuutoksesta 1/2012