Rakentaminen - Ratkaisuja

Lisää uusi ratkaisu!

Lisää oman kuntasi hillintä- tai sopeutumisratkaisu Ilmasto-oppaaseen!

Pyhäjoen vesistöalueella varaudutaan muuttuviin tulviin hallitsemalla riskejä

Pyhäjoen vesistö Pohjanlahden rannikolla on vähäjärvisyyden takia tulvaherkkää aluetta. Vuosikymmenien tulvasuojelutyötä on jatkettu muun muassa tulvariskien hallintasuunnitelmalla ja päivittämällä tulvariskikartat. Suojelutoimien ansiosta tulvavahingot voivat jäädä kokonaan tai osittain syntymättä.

© Timo Karjalainen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Perustiedot

Toteuttajataho: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja Insinööritoimisto Pekka Leiviskä
Sijainti: Pyhäjoen pääuoma sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla Pyhäjoen, Merijärven, Kärsämäen kuntien sekä Oulaisten, Haapaveden ja Pyhäjärven kaupunkien alueella

Tavoitteena on välttää tulvavahinkoja

Pyhäjoen vesistö Pohjanlahden rannikolla on vähäjärvisyyden takia hyvin herkkä tulville. Sen alueella on esiintynyt 2000-luvulla kaksi suurta tulvaa: vuosina 2000 ja 2013. Jälkimmäinen oli jääpatotulva, jossa useita asuinrakennuksia kastui Pyhäjoen taajamassa purkukuntoon. Vielä nykyään suurimmat tulvat vesistöalueella ovat lumen sulamisesta johtuvia kevättulvia, mutta näiden ennakoidaan pienevän ilmaston lämpenemisen myötä. Kesän rankkasadetulvat sekä syksyn ja talven tulvat sen sijaan kasvavat ilmastonmuutoksen vaikutuksesta ja ovat tulevaisuudessa entistä ongelmallisempia.

Pyhäjoen alueella viranomaisten tavoitteena on vähentää tulvariskiä ja välttää tulvien aiheuttamia vahinkoja. Myös vesistöalueen virkistyskäyttöä halutaan parantaa.

Tulvasuojelusuunnitelmia on päivitetty ja toimia tehty

Pyhäjoen vesistöalueella on viime vuosikymmenien aikana toteutettu monia laajoja vesistöhankkeita. Ranta-alueita on viime vuosikymmeninä pengerretty suojaamaan erityisesti maanviljelysalueita. Materiaaleissa ei aluksi huomioitu penkereiden kestävyyttä asuinrakentamisen kannalta. Lähes kaikki penkereet on kunnostettu 1980-2000-luvuilla. Suojaus on yleensä mitoitettu keskimäärin kerran viidessäkymmenessä tai kerran sadassa vuodessa toistuvalle tulvalle, joissakin kohdissa myös kerran neljässä sadassa vuodessa toistuvalle tulvalle.

Vuoden 2000 tulvan jälkeen joitakin penkereitä on kunnostettu kestämään paremmin kohtuullisen suuria tulvia. Kevään 2000 tulva myös ilmakuvattiin, ja tulva-alueet on merkitty peruskarttapohjille ja digitoitu. Aineistoa voidaan hyödyntää tulvariskialueiden tunnistamiseen ja tulviin varautumiseen. Kevään 2013 jääpatotulvassa vahinkoja kärsineelle alueelle on laadittu uudet rakentamistapaohjeet, joissa alinta suositeltua rakentamiskorkeutta nostettiin.

Pyhäjoen suupuolella on toteutettu 2010-luvulla EU:n rahoittama Tiirosta Tervoon -hanke, jossa tehtiin tulvasuojelutoimenpiteitä sekä edistettiin joen ja suiston virkistyskäyttöä.

Pyhäjoelle on tehty vuonna 2009 tulvantorjunnan toimintasuunnitelma sekä tulvariskien hallinnan yleissuunnitelma. Tulvariskien alustava arviointi valmistui vuonna 2011. Vuoteen 2015 mennessä tehdään tulvariskien hallintasuunnitelma koko jokivarren mitalle. Yleissuunnitelmaa tehtäessä laki tulvariskien hallinnasta ei ollut vielä voimassa. Pyhäjoelle tehdyt yleispiirteiset tulvavaarakartat päivitetään vuonna 2014 Maanmittauslaitoksen korkeusmallin avulla.

Tulvasuojelulla saadaan myös taloudellisia hyötyjä

Pyhäjoen vesistöalueella on arvioitu vahinkoja, joita tulvat voivat aiheuttaa rakennuksille ja maataloudelle. Jos tulva on niin suuri, että sen toistuvuus on esimerkiksi keskimäärin kerran 20 vuodessa, rakennuksille aiheutuva arvioitu vahinko olisi noin 1,3 miljoonaa euroa. Vastaavasti vielä suurempi, keskimäärin kerran 100 vuodessa toistuva tulva aiheuttaisi arviolta 3,5 miljoonan euron vahingot. Maataloudelle on arvioitu aiheutuvan kustannuksia lähes 200 000 euroa, jos tulvan suuruus vastaa keskimäärin kerran 250 vuodessa toistuvaa tulvaa. Rakennuksille kustannukset olisivat tällöin jo 4,6 miljoonaa euroa.

Arviot tulvien aiheuttamista vahingoista ovat samalla arvioita tulvasuojelutoimien potentiaalisista hyödyistä: onnistuneiden suojelutoimien ansiosta vahingot voivat jäädä kokonaan tai osittain syntymättä. Pyhäjoen vesistöalueen tulvariskien arviointi- ja hallintatoimista hyödytään alueella paitsi lyhyellä aikavälillä, niin myös tulevaisuuden muuttuvissa olosuhteissa.

 

18.3.2014 (Artikkeli on päivitetty EAKR-osarahoitteisessa ILKKA-hankkeessa.)

Lisätietoa

Leiviskä, P. & Latvala, V.-P. 2009. Pyhäjoen vesistön tulvantorjunnan toimintasuunnitelma. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus, Oulu. 75 s.

Puuronen E. & Latvala V.-P. 2009. Pyhäjoen vesistön tulvariskien hallinnan yleissuunnitelma – Pyhäjoki, Merijärvi, Oulainen, Haapavesi, Kärsämäki, Pyhäjärvi. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus, Oulu. Julkaisematon raportti. 102 s.

Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 2011. Tulvariskien alustava arviointi Pyhäjoen vesistöalueella. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus POPELY, Oulu. 50 s.

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus: Tulvien esiintyminen - Pohjois-Pohjanmaa

Siekkinen, K. Tiirosta Tervoon - vaihe II. Pyhäjoen suiston tulvasuojelu ja virkistyskäytön rakenteet – Tulvasuojelu. Kalvoesitys 1.12.2011. 9 s.

Yhteystiedot

Yhteyshenkilö: Rakennusmestari Veli-Pekka Latvala, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
Puhelin: 040 705 5426