Maankäyttö - Ratkaisuja

Lisää uusi ratkaisu!

Lisää oman kuntasi hillintä- tai sopeutumisratkaisu Ilmasto-oppaaseen!

Porissa vesistötulviin varaudutaan laajoilla tulvasuojelutoimilla

Porissa on varauduttu vesistötulvariskiin muun muassa korjaamalla rantapatoja, ruoppaamalla joenpohjaa ja säännöstelemällä vesistöjä. Toimien ansiosta on voitu nostaa tulvarajaa ja lisätä vesivoiman tuotantoa. Pitkällä tähtäimellä tulvavahinkojen välttämisellä säästetään kustannuksia merkittävästi.

© Pekka Vuola, Porin kaupunki

Perustiedot

Toteuttajataho: Porin kaupunki ja Varsinais-Suomen ELY-keskus
Sijainti: Pori

Tavoitteena on estää Kokemäenjoen tulviminen

Pori on Satakunnan maakunnassa sijaitseva alava merenrantakaupunki, jonka läpi virtaa Kokemäenjoki suuhaaroineen. Ilmastonmuutos vaikuttaa moninaisesti Poriin ja tulvasuojeluun. Sään ääri-ilmiöiden arvioidaan voimistuvan ja lisääntyvän, minkä johdosta esimerkiksi jokien virtaaman maksimiarvot kasvavat, mikä puolestaan lisää joenpohjan ja rantojen eroosiota ja sedimentoitumista. Myös keskimääräinen vuotuinen sadanta tulee todennäköisesti lisääntymään. Lisäksi nykyistä vaihtelevammat talvet aiheuttavat tulevaisuudessa mahdollisesti useita hyyde- ja jääpatoja.

Porin tulvasuojeluhankkeen päätavoite on estää Kokemäenjoen ja sen suuhaarojen tulviminen kaupunkiin. Samalla pyritään huolehtimaan ihmisten turvallisuudesta sekä rakennetun ja rakentamattoman ympäristön kunnosta. Tulvasuojelutoimet yritetään sovittaa yhteen myös vesivoiman tuotannon kanssa.

Rantapatoja on korjattu ja vesistöjärjestelyjä suunnitellaan

Porin vesistötulvaan keskittyvä tulvasuojeluprojekti on ollut käynnissä vuodesta 2003. Projekti on vaatinut paljon valmistelutyötä, kuten joen pohjatutkimuksia ja luotauksia, koska Kokemäenjoenlaakson maaperä on Suomen oloissa poikkeuksellisen paksu ja koostuu erilaisista maalajimuodostumista. Toinen syy valmistelujen laajuuteen on projektin laajuus.

Vanhojen rantapatojen ensiapukorjaukset aloitettiin vuonna 2008, ja ne ovat edelleen käynnissä. Vuonna 2013 Toukarin patoa ja Krootilantien patoa korotettiin, Aittaluodon padon korjaukset saatettiin loppuun ja osa Kalaholman padosta rakennettiin uudelleen.

Viime vuosina on myös kehitetty vesistösäännöstelyä niin, että nyt joessa virtaavaa vettä pyritään juoksuttamaan ennakoivasti. Ennen vuotta 2011 vettä juoksutettiin tulvaluukuista eli energiaa valutettiin hukkaan.

Lyhyen tähtäimen töitä ovat lisäksi Kokemäenjoen kunnossapitoruoppaus kaupungin keskustan kohdalla sekä jokeen laskevan Harjunpääjoen varrella tehtävä vesistöjärjestely. Pidemmän tähtäimen töitä ovat vesistöjärjestelyt, joihin kuuluvat uuden lisäuoman kaivaminen keskustan pohjoispuolelle ja jokisuistossa tehtävät ruoppaukset. Näiden töiden suunnittelu ei ole vielä alkanut.

Tulvasuojelulla saadaan näkyviä hyötyjä ja säästetään vahinkokuluissa

Toteutetuista tulvasuojelutoimista on jo hyödytty Porissa: tehtyjen ensiapukorjausten ansiosta tulvarajaa on pystytty nostamaan puolella metrillä. Lisäksi alkutalven hyydepatojen määrä on saatu vähenemään syksyllä ja pakkaskauden alussa tehtävillä ennakoivilla veden juoksutuksilla, joiden ansiosta Kokemäenjokeen on saatu syntymään sopiva jääkansi.

Uusi ennakoiva ja maltillisempi säännöstely lisää myös vesivoiman tuotantoa, koska virtaama on tasaisempi ja ohijuoksutustarve pienempi. Voimakkaiden virtausten pienentäminen on vähentänyt eroosiota ja rantojen sortumia. Näin ruoppaustarve ja -kustannukset ovat pienentyneet.

Porin alueen lyhyen tähtäimen tulvasuojelutöiden kustannukset ovat laskelmien mukaan noin 10 miljoonaa euroa. Pitkän tähtäimen vesistöjärjestelyjen kustannuksista saadaan arvio vasta sitten, kun niiden suunnittelu käynnistyy.

Toisaalta tulvasuojelun mahdolliset taloudelliset hyödyt ovat merkittäviä. Haavoittuvuus ilmastonmuutoksen vaikutuksille eli tulvariski pienenee. Se merkitsee tulvien aiheuttamien vahinkojen välttämistä tai vähentämistä. Suurtulvan aiheuttamaksi välittömäksi vahingoksi eli korjaus- ja korvauskustannuksiksi on valtio arvioinut 300 miljoonaa euroa ja Porin kaupunki 1,5 miljardia euroa. Porin kaupungin arvio vahingonvaarasta eli pahimman oletetun tulvan aiheuttamista välittömistä ja välillisistä vahingoista on kolme miljardia euroa, mikä tekee siitä merkittävimmän vahingonvaaran Suomessa. Välillisiin vahinkoihin kuuluvat elinkeinoelämän lamaantumisesta johtuvat taloudelliset menetykset ja tulvaevakkojen majoituskustannukset.

 

4.4.2014 (Artikkeli on päivitetty EAKR-osarahoitteisessa ILKKA-hankkeessa.)

Lisätietoa

Porin kaupunki: Tulvasuojelu

Porin kaupunki: Vahingonvaara

Satakuntaliitto: Kokemäenjoen tulvariskien hallinta

Virta, H., Rosqvist, T., Simola, A., Perrels, A., Molarius, R., Luomaranta, A. & Honkatukia, Juha. 2011. Ilmastonmuutoksen ääri-ilmiöihin liittyvän riskienhallinnan kustannus-hyötyanalyysi osana julkista päätöksentekoa. IRTORISKI-hankkeen loppuraportti. Ilmatieteen laitos, Helsinki. Ilmatieteen laitoksen raportteja 2011:3. 97 s.

Vuola, P. 2013. Porin tulvasuojelu. Esitys Kokemäenjoki-ryhmän kokouksessa 10.10.2013

Yle uutiset: Pori on Suomen pahinta tulva-aluetta

Yhteystiedot

Yhteyshenkilö: Projektipäällikkö Pekka Vuola, Porin kaupunki
Puhelin: 044 701 8926