Metsät ja puistot - Ratkaisuja

Lisää uusi ratkaisu!

Lisää oman kuntasi hillintä- tai sopeutumisratkaisu Ilmasto-oppaaseen!

Lahden Karistossa hulevesiä hallitaan luonnonmukaisesti

Kymijärven rannalle rakenteilla olevan Lahden Kariston asuinalueen ja sen kaavoituksen yhtenä lähtökohtana on hulevesien hallinta viivytysaltaiden, kosteikkojen ja muiden luonnonmukaisten ratkaisujen avulla. Näin asuinaluetta suojellaan ilmastonmuutoksen myötä lisääntyviltä hulevesitulvilta. Samalla estetään tai vähennetään hulevesien sisältämien epäpuhtauksien ja ravinteiden pääsyä luonnonvesiin.

Perustiedot

Toteuttajataho: Lahden kaupunki
Sijainti: Lahti, Karisto

Tavoitteena on vähentää hulevesien aiheuttamia haittoja

Kymijärven rannalle ryhdyttiin rakentamaan vuonna 2003 uutta Kariston asuinaluetta, joka käsittää 20 % järven valuma-alueen pinta-alasta eli noin 800 hehtaaria. Kariston alue käsittää kauppakeskuksen ja neljä pientaloaluetta: Aurinkorinteen, Järvenpään, Purolaakson ja Rantakylän. Alueen valmistuttua kokonaan vuonna 2025 (yleiskaavan tavoitevuosi) siellä tulee asumaan noin 6 000 ihmistä.

Lahden Kariston kaavoituksen yhtenä tavoitteena on hallita luonnonmukaisesti hulevesiä eli maan pinnalta, rakennuksen katolta tai muilta vastaavilta pinnoilta pois johdettavaa sade- tai sulamisvettä. Lisäksi tavoitteena on vaalia Kymijärven vedenlaatua Lahden kaupungin hoitosopimuksen mukaisesti. Suomessa hulevesi- eli kaupunkitulvien riskiä lisäävät ilmastonmuutoksen myötä kasvavat sademäärät ja voimistuvat rankkasateet. Hulevedet myös irrottavat ja kuljettavat mukanaan epäpuhtauksia, kiintoainesta ja ravinteita, jotka voivat rehevöittää luonnonvesiä.

Hulevesiä ohjataan viivytysaltaan kautta kosteikkoon

Kariston asuntoalueen yleisten alueiden suunnitteluhankkeessa laadittiin vuonna 2006 yleis- ja viheralueiden yleissuunnitelma pohjaksi myöhemmälle yksityiskohtaisemmalle suunnittelulle ja jatkototeutukselle. Yleissuunnitelma sisälsi pintavesien käsittelysuunnitelman sekä Purolaakson ja sen kautta virtaavien Aurinkorinteen pintavesien käsittelemiseksi laaditut kosteikko- ja ojastosuunnitelmat.

Suunnitelmien pohjalta Mustaojan varrelle rakennettiin vuonna 2008 Kivipuron viivytysallas ja kosteikko, jotka käsittelevät Purolaakson ja Aurinkorinteen asuinalueilta tulevia hulevesiä. Valuma-vedet kulkevat viivytysaltaan kautta kosteikkoon, jonne on rakennettu kivistä viivytysrakenteita ja alueelle on jätetty tilaa tulvaniityille.

Lisäksi Rantakylässä hulevedet johdetaan laskeutusaltaan kautta haarautuvasta ja mutkittelevasta ojastosta koostuvaan kosteikkoon ennen niiden laskemista Kymijärveen. Nämä rakennettiin vuosina 2006–2007.

Järvenpään asuinalueella sen sijaan on vielä perinteinen sadevesiviemärijärjestelmä. Rantavyöhyke on kuitenkin yleistä puistoa, joka toimii puskurivyöhykkeenä järven ja asutuksen välissä. Rantakaista on ojitettu niin, että sadevesiputkien ohi pääsevä vesi ohjautuu niissä rumpujen kautta hitaasti tasaisessa maastossa Kymijärveen. Rantareitti patoaa vesiä tulva-aikaan, kun rummut eivät enää vedä. Ojat olivat alun perin suoraviivaisia, mutta niitä on sittemmin maisemoitu eli muutettu mutkitteleviksi.

Sadevesivirtaamia hidastetaan myös esimerkiksi hulevesikasettien ja pienpatojen avulla

Kauppakeskus Kariston katoilta ja piha-alueilta tulevat hulevedet kulkevat sadevesiviemäreistä maanalaisiin hulevesikasetteihin, jotka viivyttävät vesiä tasaten virtaamahuippuja ennen niiden purkautumista avo-ojaan ja lähimaastoon. Alue sijaitsee vedenjakajalla, ja noin puolet hulevesistä laskee Joutjokeen ja toinen puoli Kymijärveen.

Karistonporttiin on kaavoituksen yhteydessä laadittu hulevesisuunnitelma, joka käsittää tasausaltaita ja virtaamia hidastavia pienpatoja. Katu- ja korttelialueille on varattu tilaa hulevesien hidastamista varten. Karistonportista vedet laskevat Joutjokeen.

Kymijärven rantaniitylle vuonna 2004–2005 rakennettua Korennonvirtaa ei ole suunniteltu osaksi hulevesijärjestelmää vaan kaupunkitaiteelliseksi vesielementiksi. Sen pohjalle on kuitenkin vuosien kuluessa kertynyt sedimenttejä, jotka eivät siis pääse kuormittamaan Kymijärveä.

Yleissuunnittelu kannattaa, asukkaat ja luonto hyötyvät

Karisto oli ensimmäinen kohde Lahdessa, jossa jo alueen yleissuunnittelussa ennen varsinaista kaavoitusta otettiin huomioon hulevesien kokonaisvaltainen luonnonmukainen hallinta, Purolaakson pientaloalueelle. Yleissuunnittelun liittäminen kaavoitukseen antoi mahdollisuuden ohjata maankäytön suunnittelua ja hulevesien käsittelyä jo varhaisessa vaiheessa. Tämä toimii esimerkkinä tuleville samankaltaisille kaavoitusprojekteille.

Karistossa hulevesien luonnonmukaisen hallinnan avulla on pienennetty kaupunkitulvien riskiä. Lisäksi hulevesialtaat pysäyttävät ja hidastavat alueen pinta- ja sadevesiä ja niiden mukana kulkeutuvia ravinteita ja kiintoainesta kulkeutumasta avoimesti suoraan jo ennestään rehevöityneeseen Kymijärveen. Lammet, purot, kosteikot, ojastot ja sadepuutarhat ovat lisänneet luonnon monimuotoisuutta luomalla elinympäristön monille kasvi- ja eläinlajeille. Ne myös toimivat virkistysalueena lisäämällä asuinalueen viihtyisyyttä ja arvoa. Kariston asukkaat vastasivat kyselyyn asuinalueensa hulevesien luonnonmukaisesta käsittelystä, ja tulosten perusteella veden läheisyys on yksi asuinalueen viihtyisyyttä lisäävä tekijä.

 

10.11.2014 (Artikkeli on tuotettu EAKR-osarahoitteisessa ILKKA-hankkeessa.)

Lisätietoa

Airas, P. 2007. Kariston vahvuus hienossa luonnossa.  RY. Rakennettu ympäristö 1/2007.

Päijät-Hämeen Kalatalouskeskus ry. Kymijärven käyttö- ja hoitosuunnitelma vuosille 2010–2020. 22 s.

Huttunen, J. 2014. Luonnonmukainen hulevesien hallinta uusilla asuntoalueilla Lahden Karistossa ja Kytölässä. Opinnäytetyö, ympäristöteknologia. Lahden ammattikorkeakoulu. 114 + 11 s.

Malin, I. 2014. Hulevesien hallinta Lahden kaupungissa ja hallintokoneistossa. Esitys Kuntien 7. ilmastokonferenssissa 8.-9.5.2014. 25 s.

Hulevesisuunnittelun esimerkkejä - Kariston esimerkki. Esitys hanketoimijoiden yhteistyötilaisuudesta 14.5.2013

Lahden seudun ympäristöpalvelut. 2011. Lahden kaupungin hulevesiohjelma. 56 s.

Malin, I. 2012. Lahden kaupungin hulevesiohjelma. Esitys Viheralan Hulevesipäivässä, 06.11.2012. 44 s.

Yhteystiedot

Yhteyshenkilö: Vesiensuojelupäällikkö Ismo Malin
Puhelin: 050 525 9579