Sähkölaitteissa ja valaistuksessa on merkittäviä energiansäästömahdollisuuksia

Sähkölaitteiden ja valaistuksen osuus kaikesta asumisen energiankäytöstä on lähes 13 prosenttia. Laitteiden määrä ja käyttö ovat kasvussa, mutta toisaalta niiden energiatehokkuus paranee. Valaistuksen sähkönkulutus on pienentynyt kotitalouksissa viime vuosina ja tietotekniikan ja viihde-elektroniikan sähkönkulutus puolestaan kasvanut. Valaistuksen ja sähkölaitteiden tuottamia kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää energiatehokkaammilla laitteilla, energiaa säästävillä käyttötavoilla sekä käyttämällä uusiutuvaa sähköä.

Tarkoituksenmukainen valaistus säästää sähköä

Sähkölaitteiden, ruuanvalmistuksen ja valaistuksen osuus asumisen energiankulutuksesta oli vuonna 2017 vajaa 13 prosenttia. Tästä valaistuksen osuus oli 2,5 prosenttia. [1] Kun tarkastellaan vain sähkönkulutusta, valaistukseen kuluu Suomessa noin kymmenesosa kaikesta käytetystä sähköstä [2].

Valaistuksen energiankulutuksen vähentäminen pienentää myös sen tuottamia kasvihuonekaasupäästöjä ja siten ilmastovaikutuksia. Ilmastovaikutukset pienenevät myös, mikäli kotitalous ostaa uusiutuvaa sähköä. [3]

Valaistuksessa voidaan säästää energiaa hyvällä tilojen suunnittelulla, luonnonvalon hyödyntämisellä, valaistuksen ohjauksella ja lamppuvalinnoilla. [4] Valaistuksen energiatehokkuuden parantaminen ei tarkoita tinkimistä valaistuksen laadusta. Tarkoituksenmukainen valaistus on mitoitettu niin, ettei tiloja ylivalaista vaan valaistus kohdistetaan sen mukaan, missä valoa eniten tarvitaan. Valaistusta tulee voida myös helposti säätää tarpeiden muuttuessa. Luonnonvaloa kannattaa hyödyntää aina, kun se on mahdollista. Luonnonvalon huomiointi uudisrakennusten suunnittelussa onkin tärkeää valaistustarpeen vähentämiseksi. Myös sisustuksessa käytetyt värit vaikuttavat: vaaleiden materiaalien käyttö vähentää tarvetta valaisemiselle. [4]

Lamppujen energiatehokkuus on parantunut huomattavasti hehkulamppujen myynnin loputtua ja vähän kuluttavien Led-valojen korvatessa yhä enemmän muita lampputyyppejä. Tämä näkyy valaistuksen energiankulutuksen vähenemisenä viime vuosina. [5] Led-lamppujen etuna on myös muita pidempi käyttöikä. Lampun pakkauksessa on energiamerkintä sekä tietoa valon väristä ja muista lampun ominaisuuksista. Valitsemalla käyttötarkoitukseen sopivan, mahdollisimman alhaisen energiankulutuksen lampun, voi säästää valaistukseen kuluvassa energiassa. [2]

Energiaa voi säästää käyttämällä sähkölaitteita tehokkaasti

Käyttötottumukset vaikuttavat oleellisesti sähkönkulutukseen. Laitteiden määrä ja käyttötavat vaihtelevat paljon kotitalouksien välillä. Lisäksi sähkösopimuksella on merkitystä: ostamalla alkuperämerkittyä uusiutuvaa sähköä kotitalous voi pienentää sähkönkulutuksensa kasvihuonekaasupäästöjä. [3] Sähköä voi säästää monilla tavoilla kylmälaitteiden käytössä, ruoanlaitossa, pyykinpesussa, viihde-elektroniikan käytössä ja kiukaan lämmityksessä.

Kylmälaitteiden sähkönkulutuksen osalta on olennaista, etteivät ne sijaitse lämmönlähteen, kuten uunin, lämpöpatterin tai astianpesukoneen lähellä, sillä muuten kylmälaitteen sähkönkulutus voi kasvaa 10-20 prosenttia [6]. Lisäksi laitteen ympärillä pitää olla riittävästi tilaa, jotta ilma pääsee kiertämään eikä laite kuumene. Kylmälaitteet on myös huollettava säännöllisesti: pakastin sulatettava ja tiivisteet tarkistettava. Säilytettävät ruoat on hyvä jäähdyttää ensin esimerkiksi parvekkeella tai kylmässä vesihauteessa, sillä ruokien jäähdytys kuluttaa paljon enemmän energiaa kuin niiden pitäminen kylmänä. Myös huonelämpötilan pitäminen kohtuullisena vähentää kylmälaitteiden sähkönkulutusta, sillä mitä lämpimämpää huoneessa on, sitä enemmän sähköä laitteet tarvitsevat toimiakseen. [7]

Ruoanlaitossa voi säästää energiaa käyttämällä keittolevylle sopivan kokoisia pannuja ja kattiloita sekä säätämällä tehon pienemmälle heti kiehumisen jälkeen. Uunin jälkilämpö kannattaa myös hyödyntää. Vedenkeitin ja mikroaaltouuni käyttävät paljon vähemmän energiaa kuin liesi ja sähköuuni, joten niitä kannattaa käyttää aina, kun ne sopivat tarkoitukseen.

Astian- ja pyykinpesussa täysien koneellisten peseminen säästää energiaa. Myös pesuohjelman valinnalla on väliä: esimerkiksi pyykinpesun sähkönkulutus puolittuu, kun pesulämpötilaa lasketaan 60 °C:sta 40 °C:een. Energiataloudellisinta on kuivata pyykki ulkona, mikäli se on mahdollista. Koneellisen kuivauksen energiankulutusta voi vähentää täysillä koneellisilla, tehokkaalla linkouksella, koneen säännöllisellä puhdistamisella ja pyykin kuivaamisella vain silityskuivaksi kaappikuivan sijaan. [6]

Kotien viihde-elektroniikan määrä ja käyttö kasvavat nopeasti, ja niiden osuus kaikesta kotitaloussähköstä on jo noin 7 prosenttia. Osa viihde-elektroniikan sähkönkulutuksesta syntyy, kun laitteet ovat valmiustilassa. Sähkön säästämiseksi laitteet kannattaa sammuttaa aina kun niitä ei käytetä. Digitaalisissa palveluita käytettäessä myös tiedonsiirto, sisältöjen tuotanto ja palvelinkeskukset kuluttavat runsaasti sähköä, vaikka tämä ei kuluttajan sähkölaskulla näykään. Mobiililaitteiden jatkuvasti päällä olevat sovellukset kuluttavat energiaa myös silloin, kun laitteita ei käytetä. Virransäästötilojen hyödyntäminen ja verkkopäätelaitteen sulkeminen yöksi ja kotoa poistuttaessa ovat hyviä tapoja vähentää mobiililaitteiden sähkönkulutusta. [8] [9]

Saunanlämmityksen energiankulutus on viime vuosina jonkin verran kasvanut suomalaisissa kotitalouksissa [5], mikä heijastelee asuntokohtaisten saunojen lisääntymistä. Saunan energiankulutusta voidaan vähentää muun muassa lämmittämällä sauna kerralla useammalle hengelle niin, että saunomiskertoja voidaan harventaa. Saunomislämpötilalla ja -ajalla on myös merkitystä. Lämpötila olisikin hyvä pitää 70-80 asteessa ja saunomisaika kohtuullisena.

Sähkölaitteiden hankinnassa energiatehokkuudella on väliä

Energiatehokkuuden huomioiminen laitteiden hankinnassa säästää käytönaikaisissa kustannuksissa, jotka voivat olla jopa suuremmat kuin laitteen hankintahinta. Energiatehokkuuden lisäksi kannattaa kiinnittää huomiota laitteen laatuun, kestävyyteen ja korjattavuuteen. Oikealla käytöllä ja huollolla laitteen käyttöikää voidaan pidentää. Aina laitetta ei välttämättä tarvitse ostaa omaksi, ellei se tule jatkuvaan käyttöön. Useita laitteita on saatavilla myös erilaisten vuokraus- ja yhteiskäyttöpalveluiden kautta. [3] [7]

Muistilista sähkölaitteen hankkijalle:

  • Kiinnitä huomiota kodinkoneiden energiamerkintöihin – joissain laitteissa A-luokka voi tarkoittaa huonointa energiatehokkuutta ja A+++ parasta
  • Mitoita kodinkonehankintasi taloutesi koon mukaan; esimerkiksi suuri pyykinpesukone yksin asuvalle tuhlaa energiaa, kun lapsiperheelle se tuo säästöä.
  • Suosi kannettavaa tietokonetta. TV-ruuduista LED kuluttaa vähiten ja plasma eniten.
  • Huolehdi vanha laitteesi asianmukaisesti sähkö- ja elektroniikkaromun kierrätyspisteeseen, jolloin arvokkaita raaka-aineita saadaan talteen.
  • Ostopäätöksen apuna toimivat myös viranomaisten valvomat energia- ja ympäristömerkinnät, kuten energialuokat, Joutsenmerkki, EU-kukka ja Energy Star.

Kuntien sähkönkäyttöä voidaan tehostaa esimerkiksi toimistoissa ja katuvalaistuksessa

Julkisella sektorilla sähkön käyttöä voidaan tehostaa merkittävästi esimerkiksi toimistoissa. Niissä tietokoneet oheislaitteineen kuluttavat noin kolmanneksen sähköstä. Toimistoympäristöissä sähköä voidaan säästää sekä ennakoivilla että käytönaikaisilla toimenpiteillä. Tärkeitä keinoja ovat energiatehokkaiden laitteiden valinta ja virransäästöjärjestelmien käyttö. Laitteet kannattaa sammuttaa kokonaan yöksi ja lomien ajaksi. [10]

Valaistus vastaa jopa noin kolmasosasta kuntien sähkönkulutuksesta. [11] Siksi sen hyvällä suunnittelulla voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä. Älykkäässä valaistuksessa hyödynnetään läsnäolon tunnistavia sensoreita etenkin ulko- ja katuvalaistuksessa. Niiden avulla valaistusta voidaan säätää matalammalle tasolle silloin, kun esimerkiksi tietä ei käytetä. Näin on useissa kohteissa saavutettu yli 50 prosentin energiansäästöjä. [12] Tulevaisuudessa älykkäät valaistusjärjestelmät lisääntyvät esimerkiksi teiden, ulkoilualueiden ja julkisten tilojen valaistuksessa, ja niillä on mahdollista saavuttaa huomattavaa energiansäästöä. Valaistuksen suunnittelussa käyttäjien näkemysten huomioiminen on myös tärkeää hyvän lopputuloksen takaamiseksi. [13]

 

30.11.2018 (Päivitetty)

Lähteet

  1. Tilastokeskus.2018. Suomen virallinen tilasto (SVT): Asumisen energiankulutus [verkkojulkaisu]. ISSN=2323-3273. 2017. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 26.11.2018]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/asen/2017/asen_2017_2018-11-22_tie_001_fi.html
  2. Motiva Oy. 10.8.2017 (Päivitetty). Valaistus. https://www.motiva.fi/julkinen_sektori/kiinteiston_energiankaytto/valaistus [Viitattu 21.11.2018]
  3. Salo, M., Nissinen, A. 2017. Consumption choices to decrease personal carbon footprints of Finns. Reports of the Finnish Environment Institute 30/2017. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/225779
  4. Valaistustieto. Energiatehokas valaistus. https://valaistustieto.fi/energiatehokas-valaistus/ [Viitattu 21.11.2018]
  5. Tilastokeskus. 2018. Suomen virallinen tilasto (SVT): Asumisen energiankulutus [verkkojulkaisu]. ISSN=2323-3273. 2017, Liitetaulukko 1. Asumisen energiankulutus vuosina 2010-2017, GWh . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.11.2018]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/asen/2017/asen_2017_2018-11-22_tau_001_fi.html
  6. Motiva Oy. 2004. Osta ja käytä oikein kotisi koneita ja laitteita. Helsinki: Motiva. 13 s. https://www.motiva.fi/files/1779/Kuluttaja_Hankintatekstit.pdf [Viitattu 22.11.2018]
  7. Motiva Oy. 9.8.2018 (Päivitetty). Kestävä kuluttaminen ja hankinnat. https://www.motiva.fi/koti_ja_asuminen/kestava_kuluttaminen_ja_hankinnat [Viitattu 22.11.2018]
  8. Motiva Oy. 19.6.2017 (Päivitetty). Viihde- ja elektroniikkalaitteet. https://www.motiva.fi/koti_ja_asuminen/hyva_arki_kotona/viihde-_ja_elektroniikkalaitteet [Viitattu 26.11.2018]
  9. Motiva Oy. 22.11.2018 (Päivitetty). Digitaaliset palvelut. https://www.motiva.fi/koti_ja_asuminen/ajankohtaista_nyt/digitaaliset_palvelut [Viitattu 22.11.2018]
  10. Motiva Oy. 20.4.2018 (Päivitetty). Toimistolaitteet. https://www.motiva.fi/julkinen_sektori/kiinteiston_energiankaytto/toimistolaitteet [Viitattu 22.11.2018]
  11. Valaistustieto. Hyvät esimerkit. https://valaistustieto.fi/saastopotentiaali/ [Viitattu 22.11.2018]
  12. VTT. 12.2.2018 (Päivitetty). Älykäs valaistus tuo huvia ja hyötyä kaupunkilaisille – energiansäästö tutkitusti jopa yli 50 %. https://www.vtt.fi/medialle/uutiset/%C3%A4lyk%C3%A4s-valaistus-tuo-huvia-ja-hy%C3%B6ty%C3%A4-kaupunkilaisille [Viitattu 21.11.2018]
  13. Pihlajaniemi, H., Juntunen, E., Luusua, A., Tarkka-Salin, M. & Juntunen, J.,2016. SenCity – Piloting intelligent lighting and user-oriented services in complex smart city environments. Julkaisussa: Proceedings of eCAADe 2016 Conference. http://papers.cumincad.org/data/works/att/ecaade2016_106.pdf

Tuottajatahot