Dityppioksidi
Dityppioksidi on merkittävä kasvihuonekaasu, jonka pitoisuuksia ihmiskunnan päästöt ovat lisänneet. Sen pitoisuus ilmakehässä on hyvin pieni, mutta sillä on voimakas lämmittävä vaikutus ja sen elinikä esimerkiksi metaaniin verrattuna on pitkä.
Dityppioksidi lisääntyy erityisesti maatalouden vaikutuksesta
Dityppioksidia eli typpioksiduulia tai ilokaasua (N₂O) muodostuu maaperässä nitraattien (mm. typpilannotteiden) hajotessa. Ihmiskunnan toimet, erityisesti maatalouden harjoittaminen, tuottavat runsaan kolmasosan kaikista dityppioksidin päästöistä. Loput 2/3 dityppioksidista on peräisin luonnosta, lähinnä maaperän ja merien mikrobitoiminnan seurauksena.
Dityppioksidimolekyylit hajoavat ilmakehässä auringon korkeaenergisen ultraviolettisäteilyn vaikutuksesta. Tämä hajoamisreaktio on mahdollinen ainoastaan ilmakehän ylemmissä kerroksissa. Siksi dityppioksidin elinikä ilmakehässä, n. 110 vuotta, on paljon pitempi kuin esimerkiksi metaanin. [1][2]
Dityppioksidin pitoisuus ilmakehässä nousee tasaisesti
Dityppioksidin määrä ilmakehässä on toistaiseksi lisääntynyt melko vähän, vajaat 20 % teollistumisen aikaa edeltävään pitoisuuteen verrattuna. Tuolloin pitoisuus oli noin 270 ppb (ppb = tilavuuden miljardisosa), nykyisin noin 325 ppb. Kuten kuva osoittaa, pitoisuus kasvaa koko ajan tasaisesti.
Kuva. Ilmakehän keskimääräinen dityppioksidin pitoisuus vuosina 1978-2011. Yksikkö: tilavuuden miljardisosa.[3]