Ilmastonmuutoksen vaikutukset Suomen talouteen

Suomenkin talous on ilmastolle herkkä

Ilmastonmuutos vaikuttaa eri tavoin eri maiden taloudelliseen toimintaan, ja sopeutumisen mahdollisuudet ovat vauraissa ja kehittyneissä maissa monesti muita paremmat. Arvioiden mukaan sekä väestön että taloudellisen toimeliaisuuden painopiste tulee ilmastonmuutoksen myötä siirtymään globaalisti vertaillen pohjoiseen päin, kun ilmasto-olosuhteet käyvät etelässä haastavammiksi [1].

Ilmaston lämpenemisen suorien vaikutusten odotetaan ainakin aluksi olevan myönteisiä joillakin Suomen talouden sektoreilla, kuten maa- ja metsätaloudessa [2] [3]. Tällä hetkellä maa-, metsä-, riista- ja kalatalous muodostavat Suomen bruttokansantuotteesta 2,7% [4]. Niiden merkitys Suomen taloudelle on kuitenkin suurempi, sillä kyseisiä alkutuotannon tuotteita käytetään raaka-aineina mm. metsä- ja elintarviketeollisuudessa.

Koska ulkomaankauppa tuottaa suuren osan Suomen bruttokansantuotteesta, tulevat globaalin talouden muutokset todennäköisesti heijastumaan vahvasti myös meille. Vuosina 2005-2008 viennin osuus bruttokansantuotteesta on ollut keskimäärin 32 %, mistä se putosi vuoden 2009 talouskriisin aikana 27,5 prosenttiin. [4] Vuonna 2009 viennin supistuessa 24 % laski BKT samanaikaisesti 7,8 % [5]. Ongelmat muiden maiden taloudellisissa tilanteissa voivat siis herkästi heijastua myös Suomen taloudelliseen menestykseen. [3]

Maatalous voi hyödyntää ilmaston lämpenemistä

Maatalouden osuus Suomen BKT:sta ei ole itsessään suuri, mutta sen kannattavuus on tärkeää myös elintarviketeollisuudelle, jonka käyttämistä raaka-aineista 85 % on kotimaista alkuperää [6]. Lisäksi sitä pidetään usein tärkeänä sektorina omavaraisuuden, turvallisuuden ja maaseudun elinvoimaisuuden kannalta.

Maatalous on Suomen ilmastoherkimpiä taloudellisen toiminnanaloja. Toisin kuin monille eteläisille maille, ilmastonmuutoksella on arvioitu olevan suomalaiselle maataloudelle kuitenkin myös myönteisiä vaikutuksia. Lämpötilan nousun aiheuttamat pidentyvät kasvukaudet, pohjoisemmaksi siirtyvä viljelyraja ja ilman hiilidioksidipitoisuuden kasvaminen parantavat todennäköisesti maanviljelyn kannattavuutta. [2] Uusien, satoisampien lajikkeiden kuten maissin viljely voi tulla Suomessa kannattavaksi, ja myös valkuaisomavaraisuutta voidaan ehkä parantaa. [7]

Voimakkaasti kohoava lämpötila saattaa kuitenkin ajan myötä kääntyä Suomessakin maanviljelylle haitaksi, jolloin taloudelliset hyödyt alkavat taas vähentyä. Esimerkiksi tuholaistorjunnan menot tulevat todennäköisesti kasvamaan. Lämpeneminen voi aiheuttaa ongelmia myös siementen tuotannolle. Lisäksi kasvua voivat rajoittaa sateiden kohdistuminen ja maaperän vähäravinteikkuus. Luonnonolojen muutokset vaativat uusiin oloihin sopivien lajikkeiden valitsemista ja jalostamista. Kohoavan lämpötilan ja muiden etujen hyödyntäminen vaatii siis ensin käytäntöjen muutoksia ja mahdollisesti investointeja uudistusten toteuttamiseen [8].

Muualla maailmassa nykyisillä ruuantuotantoalueilla mahdollisesti odotettavissa olevat tuotanto-ongelmat ja ruuan kysynnän kasvu voivat näkyä maataloustuotteiden nousevina hintoina Suomessakin, mikä voi olla ongelmallista kuluttajien näkökulmasta. Toisaalta julkiselle taloudelle maanviljelyksen kannattavuuden parantuminen voi olla edullista, mikäli maataloustukien tarve vähenee [2].

Metsätalous: nopeaa kasvua ja hidasta sopeutumista

Metsäteollisuuden tuotteet muodostavat olennaisen osan Suomen ulkomaanviennistä: vuonna 2009 ne kattoivat kaikesta viennistä noin 19 % [9]. Yleensä vain 30 % tuotannosta jää kotimarkkinoille [8]. Nykyisin kotimaisesta puuntuotannosta merkittävä osa on mäntyä (n. 50 %) ja kuusta (n. 30 %) [10]. Lämpenevän ilmaston myötä koivun on ennustettu valtaavan tilaa nykyisiltä valtalajeilta [11], mikäli metsien hoidossa ei suosita tiettyjä lajeja [12]. Nykyään koivua käytetään Suomessa monien laatutuotteiden valmistukseen [13]. Mahdollisuus vähentää koivun tuontia ja korottaa valmistettavien tuotteiden jalostusastetta ja markkina-arvoa voi lisätä metsäteollisuuden tuloja.

Korkeampien lämpötilojen ja pitenevän kasvukauden ennustetaan kiihdyttävän metsien kasvua. Kokonaisuudessaan puuston kasvun on ennustettu nopeutuvan noin 10–15 % Etelä-Suomessa ja 25–35 % Pohjois-Suomessa kuluvan vuosisadan aikana, jolloin kotimaisen puuraaka-aineen saatavuus metsäteollisuudelle paranee [8]. Korkeampiakin kasvuennusteita on esitetty [12]. Puuntuotannolle ongelmia saattaa kuitenkin aiheuttaa puiden lämpövyöhykkeitä hitaampi siirtyminen pohjoiseen päin, mikä vaikeuttaa uusiin oloihin sopeutumista. Tuhoja voivat aiheuttaa uudet kasvitaudit, metsäpalot sekä voimistuvat myrskyt [14]. Erityisesti Etelä-Suomessa tuulten aiheuttamat tuhot voivat kasvaa, kun tuulisimpana vuodenaikana talvella maaperä ei enää jäädykään entiseen tapaan, jolloin puut kaatuvat herkemmin [12]. Tällä hetkellä tuhoihin on varauduttu huonosti, sillä vain noin kolmasosa suomalaisista metsistä on vakuutettu [15].

Puuston kasvun taloudelliset vaikutukset ovat epäselviä, sillä puusto kasvaa tälläkin hetkellä sen käyttöä nopeammin: vuonna 2005-2009 puun kasvu oli 99 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, kun taas poistuma oli 67 miljoonaa kuutiometriä vuodessa [10]. Kuitenkin on ennustettu, että vuosisadan loppuun mennessä puuta voitaisiin kaataa jopa 89 % enemmän nykytilaan verrattuna [12]. Puun kysynnän muutoksia, metsäteollisuuden kehitystä Suomessa ja muualla maailmalla sekä uusien kaupallisten innovaatioiden merkitystä metsäteollisuuden taloudellisiin näkymiin on niin ikään vaikea ennustaa.

Energiantarve pienenee

Energiankäytössä ilmaston lämpeneminen tulee näkymään talvisin pienenevinä lämmityskustannuksina. Kesien viilennyskustannukset vastaavasti kasvavat, mutta Suomen osalta ilmastoinnin tarve tulee todennäköisesti olemaan kohtuullinen moniin eteläisempiin maihin verrattuna. Suomi ja muut pohjoiset alueet tulevat todennäköisesti energiankäytön osalta olemaan lämpenemisen suurimpia hyötyjiä [1] [16]. Toisaalta energiantuotannon tehokkuus voi heikentyä, kun lämpenevät vedet eivät enää palvele laitosten lauhdutustarpeita entiseen tapaan [17]. Lisääntyvän sateisuuden on kuitenkin arveltu lisäävän vesivoimasta saatavaa energiaa. Myös tuulivoiman kannattavuus voi parantua jäätymishaittojen hellittäessä.

Ilmastonmuutoksen suorien vaikutusten lisäksi energiasektorin tulevaisuuden näkymiin tulee olemaan suuri merkitys myös sillä, millaista energiapolitiikkaa Suomessa tullaan toteuttamaan päästöjen vähentämiseksi.

Rakennukset ja infrastruktuuri kärsivät myrskyistä

Lisääntyvä sateisuus ja talvella lumisateen korvautuminen vesisateilla tulevat todennäköisesti lisäämään jokien virtaamia ja tulvia. Alueellisten ympäristökeskuksien tekemän suurtulvaselvityksen mukaan Suomessa on kaikilla tulvariskialueilla omaisuutta ainakin 550 miljoonan euron arvosta. Tuulisuuden ja myrskyjen voimistuminen tulee niin ikään kalliiksi ja rakennusten käyttöikä saattaa lyhentyä. Suuria myrskytuhoja syntyy Suomessa nykyiselläänkin noin joka toinen tai kolmas vuosi. Ongelmia aiheuttaa yleensä puiden kaatuminen, jota myös maan routimisen vähentyminen edesauttaa; vuonna 2004 yksittäinen kahden päivän myrsky aiheutti Fortumin sähkönjakelulle 5 miljoonan euron menetykset. Myrskyt voivat myös nostaa merenpintaa rannikolla väliaikaisesti hyvin nopeastikin [14]. Lisäksi on mahdollista, että talvisin sula maaperä aiheuttaa ongelmia rakennusten vakaudelle ja tiestön kantavuudelle, ja sitä kautta kuljetuksille. Esimerkiksi rautateille pienikin korkeusmuutos voi aiheuttaa suuria kustannuksia [1].

Lumi houkuttelee turisteja pohjoiseen

Vuorien lumipeitteen vähetessä monilla nykyisin suosituilla matkailualueilla tulee Suomen hiihtokeskusten suosio mahdollisesti kasvamaan, mikä voi tuoda lisää tuloja Pohjois-Suomen matkailukeskuksille. Toisaalta myöhemmin myös Suomessa lumirajan siirtyminen pohjoisemmaksi vie yrittämisen mahdollisuuksia osalta. Pohjoisessa joitakin turismiyrittäjiä saattaa haitata entistä pohjoisempana todennäköisesti harjoitettava metsätalous [2].

Kansantalouden näkymiä vaikea ennustaa

Täysin kattavia arvioita ilmastonmuutoksen vaikutuksista Suomen taloudelle ei ole, mutta varovaiset arviot ennustavat vaikutusten olevan kuluvan vuosisadan puoliväliin mennessä lievästi myönteisiä [3]. Ääri-ilmiöiden yleistyminen ja markkinoiden epävakaisuus voivat kuitenkin muuttaa tilanteen nopeasti. Arvion tekemistä vaikeuttaa Suomen riippuvaisuus ulkomaankaupasta. Tuotannontekijöiden myönteiset muutokset Suomessa eivät välttämättä takaa tuloja, jos ilmastonmuutos aiheuttaa selvästi kielteisiä vaikutuksia maailmantalouteen [18]. Pahimmillaan maailmanlaajuisen BKT:n on ennustettu laskevan pitkällä tähtäimellä jopa 20 % [1]. Lisäksi eri alojen kannattavuuteen vaikuttavat olennaisesti myös muutokset kysynnässä ja tarjonnassa, jotka voivat muuttua eri suuntiin ilmastonmuutoksen takia ja siitä riippumatta.