Ilmastonmuutos vaikuttaa eri tavoilla naisiin ja miehiin
Ilmastonmuutos vaikuttaa eri tavalla miehiin ja naisiin. Eroja aiheuttavat sukupuolittunut työnjako, kulttuuriset normit ja miesten ja naisten erilaiset yhteiskunnalliset roolit. Heikko taloudellinen asema vaikeuttaa sukupuolesta riippumatta ilmastonmuutoksen vaikutuksiin varautumista, mutta köyhyys on hyvin sukupuolittunutta: Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) mukaan 70 % maailman köyhistä on naisia. Ilmastonmuutoksen seuraukset voivat lisätä köyhyyttä ja johtaa sukupuolten välisen epätasa-arvon lisääntymiseen.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset koetaan sukupuolen kautta
Monissa maailman maissa sukupuoli vaikuttaa hyvin keskeisellä tavalla yksilöiden mahdollisuuksiin valita oma elämäntapansa. Sukupuoliin liittyvät kulttuuriset odotukset vaihtelevat jossain määrin ympäri maailmaa, jolloin miehet ja naiset kohtaavat ilmastonmuutoksen seuraukset erilaisista asemista. Esimerkiksi taloudellisesti heikompi asema ja riippuvaisuus luonnonvarojen käytöstä asettavat monesti kehittyvien maiden naiset haavoittuvaiseen asemaan ilmastonmuutoksen edessä. Miehille perinteisten elättäjän tehtävien vaikeutuminen voi aiheuttaa suuria henkisiä paineita. Eroavaisten ongelmien hahmottaminen on edellytys myös toimivien sopeutumiskeinojen valinnalle. [1]
Etelän naisten ja pohjoisen miesten perinneammatit uhattuna
Yksi ilmastoherkimmistä taloudellisen toimeliaisuuden aloista on maatalous. Esimerkiksi sateisuuden muutoksilla ja aavikoitumisella voi olla merkittäviä kielteisiä vaikutuksia maanviljelyn onnistumiselle etenkin köyhissä maissa, joissa naiset usein vastaavat maanviljelystä. Maailmanlaajuisestikin naiset ovat pääasiallisessa vastuussa ruokaa tuottavasta maataloudesta; esimerkiksi Afrikassa naiset tuottavat 80 % ruuasta. Siinä missä miesten vastuulla on useimmiten rahakasvien viljely, on naisten vastuulla monesti peruselintarvikkeiden, kuten maissin, riisin ja vehnän viljely. Maa-alasta kuitenkin vain alle 10 % on naisten omistuksessa, ja naiset tekevät työn usein palkatta. Puutteellinen omistajuus, pienet tulot tai se, että tulot pitää luovuttaa maantilan omistajalle, rahoitusmahdollisuuksien puute ja vaikeudet koulutuksen saamisessa muiden tekijöiden ohella vaikeuttavat uusien teknologioiden ja viljelylajikkeiden käyttöönottoa. Tämä heikentää ilmastonmuutokseen sopeutumista ja naisten ennestään matalaa toimeentulotasoa. [2] Ilmastonmuutos voi entisestään kasvattaa aikamäärää, jonka naiset joutuvat käyttämään palkattomaan työhön, lisäten siten ansioiden sukupuolittunutta jakautumista. [1]
Pohjoisessa sukupuolittuneet ongelmat ovat erilaisia. Esimerkiksi Grönlannissa vaikeuksia ovat kohdanneet miehet, joiden perinteinen rooli metsästäjinä on vaikeutunut liikkumiselle välttämättömien jäiden sulamisen myötä. Perinteiset metsästäjän taidot ovat käyneet tarpeettomiksi ja niitä kohtaan osoitettu kunnioitus vähentynyt. Elättäjän aseman menettäminen on näkynyt miesten masentumisena, mikä voi johtaa alkoholismiin ja muihin sosiaalisiin ongelmiin. Metsästämisen kannattavuuden heikentyessä myös alueen naisten on täytynyt luopua perinteisistä käsityöammateistaan ja hankkiutua palkkatöihin. [3]
Vedenhaku kuluttaa naisten aikaa
Riittävä vedensaanti on ratkaisevan tärkeää maataloudelle, ja ilmastonmuutos voi pahentaa monin paikoin jo nykyään koettuja paikallisia kuivuusongelmia. Veden ja polttopuiden kerääminen kotitalouden tarpeita varten on monissa maissa perinteisesti naisten ja tyttöjen tehtävä, ja ilmaston lämmetessä tehtävä on alkanut viedä entistä enemmän aikaa. Pidentyneet hakumatkat vaikeuttavat muuhun taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen toimintaan osallistumista ja hankaloittavat tai pahimmillaan estävät tyttöjen koulunkäyntiä. Kodin ulkopuolella vietetyn ajan lisääntymisen on todettu myös altistavan naiset ja tytöt entistä useammin seksuaaliselle väkivallalle. [4] Ilmastonmuutoksella voi siis paikoin olla naisten ja tyttöjen turvallisuutta ja myös toimeentulomahdollisuuksia selvästi heikentävä vaikutus.
Kulttuuriset normit vaikuttavat pelastautumistaitojen jakautumiseen
Ilmastonmuutos tulee todennäköisesti lisäämään äärimmäisten sääilmiöiden, kuten helteiden ja rankkasateiden voimakkuutta. Tilastojen mukaan naisten ja lasten kuolleisuus voi luonnonkatastrofien yhteydessä olla jopa 14-kertainen miehiin verrattuna [5]. Naisille erityisesti nopeasti etenevät luonnonmullistukset voivat olla vaarallisia, sillä tieto lähestyvästä myrskystä tai tulvasta ei aina saavuta heitä ajoissa, kun tietoa vaihdetaan miesten kesken paikoissa, joihin nainen ei saa itsenäisesti mennä. Lisäksi kulttuuriset normit voivat estää naisia oppimasta pelastautumiselle välttämättömiä taitoja. Joissakin maissa naisten ei katsota tarvitsevan uima- tai kiipeämistaitoja, ja soveliaaksi määritelty vaatetus voi hankaloittaa näitä toimintoja. Maissa, joissa nainen ei saa poistua kotoaan ilman sukulaismiehen seuraa, on raportoitu naisten jääneen myrskyjen aikana loukkuun koteihinsa. Lisäksi naisten yritykset auttaa lapsia ja vanhuksia ovat monesti johtaneet kuolemantapauksiin. [6] Toisaalta esimerkiksi hurrikaani Mitchin yhteydessä on raportoitu kuolleisuuden olleen suurempaa miesten joukossa, sillä he olivat pyrkineet kulttuurinsa mukaiseen sankarilliseen toimintaan [5]. Katastrofien jälkeen naiset saattavat jäädä vaille korvausta kohtaamistaan menetyksistä, jolloin normaaliin arkeen palaaminen hankaloituu [6].
Ilmastonmuutoksen terveyshaitoissa eroja miesten ja naisten välillä
Moninaisten sairauksien odotetaan leviävän entistä laajemmalle ilmaston lämpenemisen myötä. Naiset ja tytöt tulevat todennäköisesti altistumaan sairauksille miehiä ja poikia useammin niin puutteellisen koulutuksen, ravinnon kuin lääkkeiden saannin johdosta. Maissa, joissa pääsy julkisen tai yksityisen terveydenhoidon piiriin on harvinaista tai vaikeaa, naisten odotetaan hoitavan sairastuneita. Tämä altistaa heidät tartunnoille ja uupumiselle silloin, kun heidän on lisäksi huolehdittava ruuantuotannosta, vedenhausta ja muista kotitalouden tehtävistä. Vanhempien naisten osalta terveydenhuoltoon pääsyä voi vaikeuttaa heikko taloudellinen asema, kun taas vanhojen miesten kohdalla ongelmia aiheuttaa sosiaalisten turvaverkostojen puute ja haluttomuus hakeutua hoitoon. [4]
Äärimmäisten sääilmiöiden jälkimainingeissa on raportoitu raiskausten, nuorten tyttöjen naittamisen ja ihmiskaupan määrän kasvusta. Naisten joutuminen perheväkivallan uhreiksi yleistyy myös, kun stressaava tilanne ja tuttujen rutiinien katoaminen aiheuttaa osalle miehistä mielenterveydellisiä ongelmia ja purkautuu väkivaltaisena käytöksenä. Naiset ja tytöt kärsivät myös yksityisyyden puutteesta peseytymis- ja nukkumistiloissa hätäleireissä. Lisäksi seksuaali- ja lisääntymisterveyden palveluiden saaminen on monesti katastrofien jälkeen vaikeaa, kun terveydenhuoltojärjestelmä on erityisen kovassa paineessa. Ilmastonmuutos voi kuormittaa köyhien maiden muutenkin heikkoja terveydenhuollon järjestelmiä entisestään. [4] [6]
Epätasa-arvoa muuttamisen mahdollisuuksissa
Kun omalta kotiseudulta ei löydy töitä tai ilmastonmuutos tekee elinolosuhteet hankaliksi, muuttavat miehet useimmiten ensimmäisinä muualle töihin. Usein tämä jättää naiset hankalaan asemaan entistä suuremman työtaakan kanssa ilman vastaavia maanomistusoikeuksia, tuloja ja sosiaalista liikkumavaraa, joiden avulla selviytyä. Toisaalta päätösvalta kotitalouden resurssienkäytöstä voi kasvaa. [4] Naisten vapaaehtoinen liikkuminen parempien olosuhteiden perässä on kuitenkin rajoitettua. Esimerkiksi passin saaminen ilman aviomiehen lupaa voi olla mahdotonta. [7]
Erilaiset valmiudet mahdollisuutena
Vaikka naisten asema on monissa tilanteissa heikko, on heillä myös paljon potentiaalia parantaa elinolojaan omalla kotiseudullaan. Tukevalla toiminnalla voidaan sekä miesten että naisten voimavarat saada käyttöön ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen edistämiseksi.
Päivittäinen veden ja polttopuun haku saa aikaan sen, että naiset ja tytöt ovat niitä, joilla on hallussaan ensimmäinen tietämys ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja heillä olisi myös mahdollista toimia tiedon lähteenä ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia estävien ja hidastavien toimien suunnittelijoina ja toteuttajina. Sukupuolisesti sensitiivisellä kehitysavulla voidaan myös saada merkittäviä parannuksia aikaan. Yhtenä rohkaisevana esimerkkinä toimii Hondurasissa sijaitseva La Masican kylä, joka vuonna 1998 säästyi hurrikaani Mitchin aikana kuolonuhreilta kokonaan, kun kylässä oli huolehdittu myös naisten tiedonsaannista ja siten kaikkien pelastautumismahdollisuuksista. [8] Julkisen vallan lisäksi erilaiset kansalaisjärjestöt ovat tehneet työtä sukupuolen huomioivan ilmastotoiminnan kehittämiseksi. [9]