Kaksisuuntaiset lämpö- ja sähköverkot vähentävät kasvihuonekaasupäästöjä

Suunnitteluratkaisun kuvaus

Kaksisuuntainen lämpö- ja sähköverkko on toimintamalli, jossa kaukolämpöyhtiöt myyvät lämpöä ja ostavat asiakkaidensa hukkalämpöä. Rakennukset, jotka on liitetty kaksisuuntaiseen sähkö- tai lämpöverkkoon, voivat energian ostamisen lisäksi halutessaan tuottaa energiaa omaan ja muiden käyttöön. Vaikka rakennuksessa ei olisi varsinaista energiantuotantoa, siellä syntyvä hukkalämpö voidaan tarvittaessa ohjata hyötykäyttöön muissa kiinteistöissä kaksisuuntaisen lämpöverkon avulla.

Kaksisuuntaisella sähköverkolla puolestaan mahdollistetaan sähkön kulutusjousto. Yhdistettynä taloautomaatioon kiinteistön kulutusta voidaan ohjata tuotantohuippuihin. Esimerkiksi sähköautojen kaksisuuntaiset latauspisteet mahdollistavat sähköautojen akkujen toimimisen sähkövarastona ja osana sähköverkkoa.

Turun Skanssin alueelle (kuva 1) on rakennettu kaksisuuntainen, matalalämpöinen kaukolämpöverkko. Se mahdollistaa muun muassa aurinkoenergialla ja maalämpöpumpuilla tuotetun lämmön tehokkaan hyödyntämisen. [1]

Tampereen Hiedanrannan yleissuunnitelman kaavaselosteeseen on kirjattu tavoitteeksi, että alue kykenisi tuottamaan enemmän energiaa kuin kuluttaa. Tavoitteena on alue, kaksisuuntaiset energia-verkot yhdistävät korttelien energiayhteisöt digitaalisen alustan avulla. [1]

Mitä ratkaisulla saavutetaan?

Kaksisuuntaiset lämpö- ja sähköverkot tasaavat kulutushuippuja ja vähentävät kasvihuonekaasupäästöjä ja energian hävikkiä. Kaksisuuntainen energiakauppa parantaa energiajärjestelmän kannattavuutta, kun tuotanto ylittää oman kulutuksen.

Tarkistuslista

• Riittävien tilavarausten tekeminen alueellisille lämpövarastoille kaavassa.
• Paikallisten hukkalämmön lähteiden kartoittaminen ja liittäminen lämpövarastoon.
• Myös lähellä sijaitsevien vesistöjen lämpöä voidaan hyödyntää.
• Lämpövarastolle varattua tilaa voi hyödyntää myös esimerkiksi geotermisen energian tuotantoon, mikäli tämä on huomioitu tilavarauksessa.
• Pohjavesiä voidaan myös käyttää lämmitys- ja viilennysenergian varastointiin.
• Toteutuksessa on otettava huomioon pohjaveden pilaamiskielto.

Mahdolliset ristiriidat toteutuksessa

Talotekniikan ja rakennusautomaation yhteensopivuus tulee varmistaa esimerkiksi avoimien rajapinto-jen avulla, jotta eri järjestelmät kommunikoivat toistensa kanssa. Energiankulutustietojen keräämiseen liittyvät myös yksityisyydensuojakysymykset.

[2]