Kasvukaudet pidentyvät ja lämpenevät

Termisen kasvukauden lämpösumma määritetään keskilämpötilojen avulla

Kasvukausi on se osa vuodesta, jolloin kasvit kasvavat. Lämpötilojen perusteella määritellään niin sanottu terminen kasvukausi, jolloin vuorokauden keskilämpötila ylittää +5 ºC. Kasvukauden lämpösummaan eli tehoisan lämpötilan summaan lasketaan kasvukauden aikana vuorokauden keskilämpötilan viiden asteen ylittävä osa. Kasvukauden pituutta ja lämpösummaa käytetään, kun arvioidaan esimerkiksi maataloustuotannon edellytyksiä ja metsien kasvua.

Kasvukauden pituus ja lämpösumma vertailujakson 1971–2000 aikana on laskettu havaittujen kuukausikeskilämpötilojen perusteella. Tulevaisuuden ennusteita varten havaittuihin keskilämpötiloihin on lisätty ilmastomallien ennustama lämpötilan nousu. Laskelmissa käytettiin noin 20 ilmastomallin tuloksia. [1], [2]

Kasvukausi pidentyy eniten Etelä-Suomessa

Ilmastonmuutoksen myötä kasvukaudet pitenevät Suomessa tämän vuosisadan loppuun mennessä noin 1–2 kuukaudella riippuen kasvihuonekaasupäästöjen suuruudesta. Kasvukausi alkaa keväällä nykyistä aikaisemmin ja päättyy syksyllä myöhemmin. [1], [2] Lappia lukuun ottamatta kasvukausi pitenee hiukan enemmän syksyllä kuin keväällä [1].

Mikäli kasvihuonekaasujen päästöt jatkuvat runsaina (RCP8.5-skenaario), terminen kasvukausi pitenee tämän vuosisadan aikana manner-Suomessa kahdella kuukaudella [1] – noin kuukaudella molemmista päistä [2]. Etelä-Suomessa (kuva 1) kasvukausi käynnistyisi tyypillisesti jo maaliskuun loppupuolella eli samoihin aikoihin kuin Keski-Euroopassa nykyään. Kasvukausi etelässä päättyisi vasta marraskuun puolivälin jälkeen, joskin noin myöhään syksyllä valon vähyys estäisi kasveja hyödyntämästä lisäaikaa kovin tehokkaasti. Muualla Suomessa kasvukauden alku osuisi pääosin huhtikuulle ja loppu lokakuulle tai marraskuun alkupuolelle (kuva 2). [1]

Vaikka päästöt olisivat melko pieniäkin (RPC4.5-skenaario, kuva 1), kasvukausi venähtäisi vuosisadan loppuun mennessä yhteensä yli kuukaudella [1] – sekä keväästä että syksystä noin 2–3 viikolla [2]. Tällöin kasvukausi alkaisi Etelä- ja Keski-Suomessa huhtikuun alkupuolella ja loppuisi lokakuun lopulla tai marraskuun alussa. Pohjois-Pohjanmaalla ja Etelä-Lapissa kasvukausi käynnistyisi huhtikuun loppupuolella (kuva 2) ja Tunturi-Lapissa toukokuun alkupuoliskolla. Näillä alueilla kasvukausi päättyisi lokakuun alkupuolella tai puolivälissä. [1]

Kasvukauden lämpösummat suurenevat huomattavasti

Ilmaston lämmetessä Suomen kasvukauden lämpösummat kasvavat merkittävästi (kuva 3). Jos kasvihuonekaasujen päästöt jatkavat kasvuaan nykytahdilla (RCP8.5-skenaario), kasvukauden lämpösumma nousisi Suomessa vuosisadan loppuun mennessä jopa 800–1000 astepäivällä (ºC vrk) (kuvat 1–2). Tällöin lämpösumma Etelä- ja Keski-Suomessa olisi samaa luokkaa kuin nykyisin Ranskassa tai Ukrainassa eli yli 2000 ºC vrk. [1], [2]. Napapiirin korkeudella lämpösummat kohoaisivat 1600 astepäivään, mikä vastaa nykyistä Puolan ilmastoa ja on 300 astepäivää enemmän kuin Etelä-Suomen vertailujakson 1971–2000 ilmastossa [1]. Käsivarren Lapin lämpösumma, 1200 ºC vrk, olisi samaa luokkaa kuin Tampereen-Porin tienoilla nykyään. [1], [2]

Jos päästöjä saadaan maailmanlaajuisesti vähennettyä melko pieniksi (RCP4.5-skenaario), ilmasto lämpenisi siltikin niin paljon, että kasvukauden lämpösumma nousisi Suomessa vuosisadan loppuun mennessä noin 500 astepäivällä [2]. Se toisi Etelä-Suomeen nykyistä Puolaa tai Itä-Saksaa vastaavat lämpöolot, eli lämpösumma olisi noin 1800 ºC vrk [1], [2]. Nykyisen Etelä-Suomen olosuhteet (lämpösumma 1200 ºC vrk) puolestaan siirtyisivät tällöin Etelä-Lappiin [1].

Lämpimät kasvukaudet yleistyvät ja viileät harvinaistuvat

Vaikka kasvukausien sääolot vaihtelevat vuodesta toiseen sekä nykyisessä että tulevassa ilmastossa, niin vuosisadan edetessä lämpimiä kasvukausia esiintyy yhä yleisemmin ja viileitä entistä harvemmin [1]. Kun hyvin lämpimiä kasvukausia esiintyi 1900-luvun lopulla noin kerran 20 vuodessa, niin 2040-luvulla yhtä lämpimiä kasvukausia koettaisiin todennäköisesti jo useammin kuin kahtena vuotena kolmesta [2].

Vuosisadan lopulla RCP8.5-skenaarion toteutuessa käytännössä jokainen kasvukausi olisi viime vuosikymmenten tilastoihin verrattuna äärimmäisen lämmin (1900-luvun lopussa vastaava todennäköisyys oli 2 prosenttia eli kerran 50 vuodessa). RCP4.5-skenaarionkin mukaan näin lämpimien vuosien todennäköisyys olisi tuolloin lähes 80 prosenttia. [1] Myös viileitä kasvukausia esiintyy silti vielä lähivuosikymmeninä satunnaisesti [1], [2].