Kaupunkisuunnittelussa voidaan edistää vähähiilistä energiantuotantoa
Tiiviillä yhdyskuntarakenteella voidaan edistää kaupungin vähähiilisiä
energiaratkaisuja. Kaavatasolla muuntojoustavuus on tärkeää, jotta energiajärjestelmän kehittämistä voidaan jatkaa tulevaisuudessa siten, että se mahdollistaa uusia energiaratkaisuja. Kaavoituksen jälkeisissä vaiheissa voidaan puolestaan vaikuttaa energiaratkaisuihin yksityiskohtaisemmalla
tasolla.
Muuntojoustavat kaavat mahdollistavat
energiaratkaisujen toteutuksen
Kaavoituksessa luodaan edellytykset vähähiilisille energiaratkaisuille ja varmistetaan, ettei kaavalla
luoda esteitä niiden käytölle ja kehittämiselle tulevaisuudessa. Riittävän tiivis yhdyskuntarakenne luo
pohjan keskitettyjen energiaratkaisujen käytölle ja hukkalämmönlähteiden hyödyntämiselle.
On tärkeää, että tehtävissä ratkaisuissa ajatellaan myös energiateknologioiden kehitystä tulevaisuudessa ja säilytetään ratkaisun muuntojoustavuus, niin ettei tarpeettomasti suljeta pois tulevaisuuden
kestäviä ratkaisuja. Muuntojoustava kaava mahdollistaa ilmastokestävät energiamuodot mutta jättää toteutukselle ja energiamuodon valinnalle riittävästi liikkumavaraa. Energiateknologiat kehittyvät nopeasti, kun taas kaavat ovat yleensä pitkäikäisiä.
Tarkentuvan suunnittelun vaiheissa arvioidaan
energiaratkaisujen soveltuvuutta
On tärkeää tunnistaa kunkin suunnittelukohteen kannalta toimivimmat energiaratkaisut ja mahdollistaa niiden käyttöönotto. Esimerkiksi kuntien ilmastotiekarttatyön yhteydessä voidaan käydä läpi mahdolliset kohteet, joissa voidaan hyödyntää hukkalämpöä ja jäähdytysenergiaa. Siten nämä tiedot ovat
suoraan käytettävissä kaavatyössä.
Paikallisten olosuhteiden ja energiantuotanto- ja kulutusprofiilin huomioiminen on tärkeää, jotta voidaan kartoittaa mahdollisia energiaratkaisuja ja hyödyntää esimerkiksi paikallista hukkalämpöpotentiaalia. Hukkalämpö voidaan tällöin ottaa talteen lämpöpumpuilla ja johtaa alueelliseen lämpöverkkoon. Lämpöä voidaan kerätä esimerkiksi teollisuuden ylijäämälämmöstä, datakeskusten ja ICT-laitetilojen hukkalämmöstä tai jäähallien, kylmävarastojen ja päivittäistavarakauppojen jäähdytyksessä
syntyvästä lauhdelämmöstä. Paikallisia vesistöjä voidaan puolestaan hyödyntää jäähdytystä tarvitsevien rakennusten kaukojäähdytykseen.
Energiatehokkaiden ratkaisujen edistäminen edellyttää usein tiivistä yhteistyötä eri vaiheiden suunnittelijoiden, energia-asiantuntijoiden ja energialaitosten välillä. Ensisijaista on edistää uusiutuvia, polttoon perustumattomia energiaratkaisuja, sillä ilmastotavoitteita ei ole mahdollista saavuttaa korvaamalla fossiilisia polttoaineita laajamittaisella bioenergian käytöllä. (Esimerkiksi )
Kaupunkisuunnittelun toimijoiden tarkistuslista: vähähiilisten energiaratkaisujen edistäminen
Seuraavan kysymyslistan avulla voidaan tunnistaa keskeisiä keinoja vähähiilisten energiaratkaisujen edistämiseen kaupunkisuunnittelun näkökulmasta.
- • Onko yhdyskuntarakenne riittävän tiivis, jotta alueella voidaan hyödyntää keskitettyjä uusiutuvan energian ratkaisuja?
- Onko kohteessa selvitetty paikallista hukkalämpöpotentiaalia esimerkiksi teollisuudesta ja jätevesistä ja sen hyödyntämistä paikallisesti tai syöttämällä alueelliseen lämpöverkkoon?
- Onko rakennusten sijoittelussa, suunnittelussa ja suuntaamisessa käytetty keinoja, joilla minimoidaan rakennuksen elinkaaren aikainen lämmitys- ja viilennystarve?
- Onko kaavassa huomioitu aurinkoenergian tuotannon mahdollistaminen esimerkiksi määräämällä rakennusten sijoittelusta ja kattojen kaltevuudesta/suunnasta?
- Onko kaavoitusta seuraavissa vaiheissa hyödynnetty tontinluovutusehtoja rakennusten energiatehokkuuden, oman energiantuotannon ja kysyntäjouston edistämisessä?
- Onko maalämmön käyttöä edistetty kunnallisteknisessä suunnittelussa, kaavamääräyksillä ja tontinluovutusehdoissa?
- Voidaanko energiatehokkuutta parantaa olemassa olevaa rakennuskantaa korjaamalla?
- Onko kaavamääräyksissä määrätty vähähiilisestä rakentamistavasta?
- Onko kaukolämpöverkon pituus minimoitu sijoittamalla rakennukset mahdollisimman lähelle lämpöverkkoa?
- Onko kaavassa tehty tarvittavat tilavaraukset geotermisen lämmön keruulle ja alueellisille lämpövarastoille ja tarkistettu pohjavesien sijainti?
- Onko kysyntäjoustoon kannustettu esimerkiksi edellyttämällä valmiutta sille tontinluovutusehdoissa?
- Onko esteettisyysnäkökohdat huomioitu energiaratkaisuiden toteuttamisessa?
- Ovatko kohteessa tehdyt valinnat muuntojoustavia, niin etteivät ne sulje pois uusien energiatehokkaiden ratkaisujen, kuten energian talteenoton tai maalämmön käyttöönottoa tulevaisuudessa?
-
Norton, M., Baldi, A., Buda, V., Carli, B., Cudlin, P., Jones, M.B., Korhola, A., Michalski, R., Novo, F., Oszlányi, J., Duarte Santos, F., Schink, B., Shepherd, J., Vet, L., Walloe, L. & Wijkman, A. 2019. Serious mismatches continue between science and policy in forest bioenergy. GCB-Bioenergy, Volume 11, Issue 11: 1256–1263.
https://doi.org/10.1111/gcbb.12643
-
Tikkakoski, P., Leppänen, S., Mela, H., Luhtala, S., Hildén, M., Mikkola, M., Kühn, T., Naumanen, H., Ahonen, S., Haapala, A., Lilja, S., Tuomenvirta, H., Drebs, A. & Votsis, A. 2024. Kohti ilmastokestävää kaupunkisuunnittelua: Opas ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen edistämiseen alueidenkäytön suunnittelussa, kaavoituksessa ja rakentamisessa. Suomen ympäristökeskuksen raportteja, 18/2024, Helsinki. 204 s.
http://hdl.handle.net/10138/576343
- Helsingin kaupunki. 2023. Maalämpöohje suunnittelijoille. Helsingin kaupunki. 23 s. (PDF)
-
Helonheimo, T., Auvinen, K. & Meriläinen, T. 2022. Lämpövarastojen avulla uusiutuva energia ja ylijäämälämpö hyötykäyttöön. Canemure Best Practices 9.6.2022. Suomen ympäristökeskus. 4 s. (Issuu)
- Vähäaho, I. & Koskinen, K.-R. 2022. Maalämpökaivot – pikaopas maalämpökaivojen sijoittamiseen yleisille alueille Helsingissä. Helsingin kaupunki. Kaupunkiympäristön esitteitä 2022:1. 8 s.
- Vanhanen, T., Mäkelä, J. & Riekkinen, T. 2021. Energiaviisaat kaupungit. Näin rakennat energiaviisaan alueen hiilineutraalissa kaupungissa. 6Aika Energiaviisaat kaupungit -hankkeen opit alueiden energiaratkaisuihin. 11 s.
- Laasonen, N., Raninen, M., Lehtiö, S., Heikkilä, T., Siren, T., Rantalainen, J., Rautiainen, V. & Heinilä, M. 2020. Alueellisten maalämpöratkaisujen periaatteet maankäytön suunnittelussa ja toteutuksessa. Helsingin kaupunki. Kaupunkiympäristön aineistoja 2020:22. 57 s.
- Ojanen, T., Nykänen, E. & Hemmilä, K. 2017. Rakenteellinen energiatehokkuus korjausrakentamisessa. Opas. 198 s. (PDF)
- Helsingin kaupunki: Maalämpö