Korjausrakentaminen säästää materiaaleja ja vähentää päästöjä

Artikkeli

Kiertotaloutta edistävän kaupunkisuunnittelun tavoitteena on vähentää elinkaarisia hiilidioksidipäästöjä rakentamisen eri vaiheissa. Rakennusten peruskorjaaminen aiheuttaa pääsääntöisesti vähemmän päästöjä kuin uudisrakentaminen.

Kiertotaloudessa vähennetään rakentamisen elinkaaripäästöjä

Kiertotaloudessa pyritään vähentämään rakentamisen elinkaarisia hiilidioksidipäästöjä. Päästöjä voidaan vähentää niin rakennusprosessin kuin rakennuksen käyttö- ja purkuvaiheenkin aikana (kuva 1).

Kuva 4. Kiertotalous rakennetussa ympäristössä [1].

© Valtioneuvosto

Erityisesti resurssi-intensiivisellä kiinteistö- ja rakennusalalla voidaan materiaalien kiertoa tehostamalla ja pidentämällä saavuttaa merkittäviä päästövähennyksiä. Samalla voidaan myös luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Rakennusmateriaaleja, kuten terästä, betonia, puuta ja muovia, voidaan sekä kierrättää että käyttää uudelleen (uusiokäyttö). [1]

Rakennus- ja purkujätteen hyödyntämisessä on Suomessa vielä paljon käyttämätöntä potentiaalia. Suomessa syntyy rakennus- ja purkujätettä noin 1,4 miljoonaa tonnia vuodessa. EU:n jätedirektiivin mukaan tästä vähintään 70 prosenttia tulisi hyödyntää materiaalina kierrätyksessä tai uudelleenkäytössä. Suomi ei kuitenkaan ole saavuttanut tavoitetta, vaan hyödyntämisaste on ollut alle 60 prosenttia. [2]

Rakennuksen kokonaispäästöihin vaikuttaa toteutunut käyttöikä

Pääsääntöisesti rakennuksen peruskorjaaminen on purkavaa uudisrakentamista vähähiilisempi vaihtoehto, sillä uudisrakennus aiheuttaa tuote- ja rakentamisvaiheessa korkeat hiilidioksidipäästöt. Lisäksi päästöjen ”takaisinmaksuaika” suhteessa rakennuksen peruskorjaukseen voi tavanomaisen uudisrakennuksen tapauksessa olla yli 50 vuotta. Mikäli rungon rakennusmateriaalina käytetään puuta, voidaan uudisrakennuksen aiheuttamaa hiilipiikkiä leikata noin 20–30 prosenttia betonirunkoiseen rakennukseen verrattuna. Myös tässä tapauksessa hiilipäästöjen takaisinmaksuaika on useita vuosikymmeniä. [3]

Rakennuksen toteutunut käyttöikä vaikuttaa merkittävästi kokonaispäästöjen suuruuteen. Kun purettavien rakennusten ikä on Suomessa ollut keskimäärin juuri 50 vuotta, purkavalla uudisrakentamisella ei välttämättä ehditä saavuttaa päästöhyötyjä verrattuna peruskorjaukseen. Mikäli uudisrakennus on peruskorjattua rakennusta merkittävästi energiatehokkaampi, se voi 50 vuoden tarkastelujakson loppupuolella kuitenkin olla peruskorjaamista vähähiilisempi vaihtoehto. [3]

Asemakaavassa voidaan kannustaa taloudellisesti rakennuksen säilyttämiseen esimerkiksi myöntämällä lisärakennusoikeutta, mikäli olemassa olevaa rakennusta ei pureta. Säilyttävän lisärakentamisen ratkaisuja ovat muun muassa lisäkerrosten rakentaminen, korkean tilan jakaminen välipohjilla, rakennuksen laajentaminen tai erillinen uudisrakennus tontille [3].

Kiertotalouden toteutumista edistetään tontinluovutusehtojen avulla

Ekotehokkaimmat vaihtoehdot voidaan tunnistaa ottamalla huomioon, miten vaihtoehtoiset kaavaratkaisut vaikuttavat rakentamisen materiaalitarpeisiin ja -virtoihin. Tontinluovutusehtojen avulla varmistetaan, että kiertotalouden edellytykset myös toteutuvat (taulukko 1). [4]

Taulukko 1. Kiertotaloutta edistäviä tontinluovutusehtoja [5]
Ehto Kuvaus
1. Laaja purkukatselmus ja kiertotaloussuunnitelma
  • Edellytetään hankkeelta kiertotaloussuunnitelma ennen tontin luovutusta. Suunnitelmassa esitetään konkreettiset toimenpiteet, joilla kiertotalous hankkeessa toteutetaan: esimerkiksi tontilla jo olevien materiaalien uusiokäyttö ja kierrätys sekä kierrätysmateriaalin ja muiden kiertotaloustoimien käyttö tontille suunnitellussa uudishankkeessa.
  • Jos tontilla on purettava rakennus, tulee kiertotaloussuunnitelman sisältää selvitys rakennuksen materiaalien kierrätyksestä.
2. Purettavan rakennuksen hyödyntäminen rakennuksen osia säilyttämällä
  • Tontilla olemassa oleva rakennus voidaan edellyttää hyödynnettäväksi osana kiinteistön kehittämistä tontinluovutusehdoissa. Tämä on kuitenkin huomioitava jo kaavoituksessa, jotta sitä voidaan vaatia myös tontinluovutuksessa.
  • Kaiken rakentamisen lähtökohtana tulisi olla vanhojen jo olemassa olevien rakennusten mahdollisimman laaja hyödyntäminen. Näin vältetään muun muassa uuden rungon rakentamisestä syntyvät kasvihuonekaasupäästöt sekä vähennetään merkittävästi neitseellisten materiaalien tarvetta tontin kehittämisessä.
  • Rakennuksen runkoon on yleensä sitoutunut eniten hiiltä koko rakennuksessa. Siksi vanhan rungon käyttäminen tontille rakennettavassa uudisrakennuksessa on järkevää.
  • Käytännössä vanhan rakennuksen hyödyntäminen voi tarkoittaa esimerkiksi myös sitä, että vanhan rakennuksen päälle rakennettaan lisäkerroksia tai siihen muuten liitetään lisärakentamista.
3. Kierrätystuotteiden hyödyntäminen
  • Rakentamisen kiertotalouden tavoitteena on, että rakennustuotteita ei enää työstetä uusiksi tuotteiksi teollisen prosessin kautta, vaan tuotteet käytetään uudisrakentamisessa sellaisinaan, vaikka ei välttämättä alkuperäisessä tarkoituksessaan. Tällaisia kierrätettyjä rakennusosia voivat olla kierrätetyt betonielementit, portaat tai esimerkiksi ulkoikkunat sisätiloissa tilanjakajina.
  • Kierrätystuotteiden ja kierrätettyjen rakennusosien käyttö voidaan asettaa ehdoksi tontinluovutusehtoihin.
  • Laajassa mittakaavassa tämä vaatii erilaisten varastojen syntymistä ja tietokantoja, josta tällaisia tuotteita voi etsiä.
  • On tärkeää antaa suunnittelijalle vapaus käyttää niitä kierrätystuotteita, joita on saatavilla ja pisteyttää niiden osuus esimerkiksi paino-osuuden mukaan tontinluovutuskilpailussa.
4. Kierrätysmateriaalien käyttö
  • Tontinluovutuksen ehdoissa voidaan vaatia kierrätysmateriaalien käyttöä.
  • Vaatimus voidaan esittää painoprosenttina hankkeen materiaalien kokonaispainosta tai osuutena koko hankkeen rakennusmateriaalien arvosta.
  • Painoprosentteja käytettäessä tulee huomioida, että raskaammat materiaalit dominoivat laskelmia. Esimerkiksi 10 painoprosentin vaatimus kierrätysmateriaaleille täyttyy usein jo tontin maarakentamisessa. Siksi ehtoihin voi lisätä, että kierrätysmateriaaleja täytyy käyttää useammassa rakennusosassa.
  • Kierrätysmateriaalien osuus voidaan todeta suunnitelmista esimerkiksi vastaavalla elinkaariarviointimenetelmällä kuin hiilijalanjäljen laskenta.
5. Pitkäikäisyys, muuntojoustavuus ja purettavuus rungon suunnittelussa
  • Rakennuksen suunnittelulta voidaan tontinluovutusehdoissa vaatia pitkää käyttöikää, muuntojoustavuuden huomioimista, sekä rungon ja muiden rakennusosien ehjänä purkamisen mahdollisuutta, mikäli kaava tukee tätä.
  • Rakennuksen monikäyttöisyys ja joustavuus erilaisiin käyttötarkoituksiin elinkaaren aikana auttavat rakennusta kestämään aikaa ja vähentävät tarvetta laajamittaisille muutostöille.
  • Suunnittelemalla rakenteet ehjänä purettaviksi mahdollistetaan niiden tehokas hyödyntäminen myös niiden alkuperäisen käyttötarkoituksen jälkeen. Uudelleenkäyttösuunnitelmalla voidaan dokumentoida rakennuksesta purettavat ja hyödynnettävät rakenneosat tulevaa käyttöä varten.
  • Suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota rakennuksen korjattavuuteen. Suunnittelemalla rakenneosat ja talotekniikka niin, että korjaukset ja vaihdot on mahdollisimman pitkälle tehtävissä ilman purkutöitä, voidaan vähentää tarvittavien materiaalien tarvetta rakennuksen elinkaaren aikana.
6. Materiaalipassin kokoaminen
  • Tontinluovutusehdoissa voidaan edellyttää rakentamisessa käytettävien tuotteiden eli materiaalitietojen kokoamista niin sanottuun rakennuksen materiaalipassiin.
  • Materiaalipassi mahdollistaa rakennuksen materiaalien uudelleen käytön, kun se puretaan.
  • Materiaalitietojen tallentaminen on suositeltavaa tehdä digitaaliseen tietomalliin/kantaan.
7. Maamassojen kierrätys
  • Tontit ovat maaperältään hyvin erilaisia ja mahdollisuudet käyttää kierrätysmassoja vaihtelevat. Silti jokaisessa hankkeessa on syytä selvittää, voiko maanrakennustöissä käyttää kierrätettyjä maa-aineksia. Uusien neitseellisten materiaalien louhinta ja kuljetus aiheuttaa ympäristöhaittoja.
  • Ylijäämämaamassojen kuljetus ja käsittely aiheuttaa paljon päästöjä. Niiden käsittely ja hyödyntäminen mahdollisimman lähellä syntypaikkaa on ympäristön kannalta paras ratkaisu.
  • Alueellisessa massatasapainolaskemassa arvioidaan alueelta poistettavat ylijäämämassat samoin kuin alueella tarvittavat lisämassat sekä tästä aiheutuvat kustannukset. Tämä laskelma on hyvä menetelmä, kun pyritään minimoimaan massojen kuljetuksia ja siitä aiheutuvia kustannuksia.
8. Rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki
  • Rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki on kokonaisvaltaisena arviointina hyvä kriteeri myös tontinluovutusehdoissa.
  • Ympäristöministeriön vähähiilisen rakentamisen tiekartan mukaan rakennuksen elinkaaren hiilijalanjäljen laskenta tulee pakolliseksi 2025.
  • Tontinluovutuskilpailuissa rakennuksen elinkaaren hiilijalanjäljelle on syytä antaa tarpeeksi painava arvo, jotta se todella motivoi suunnittelijoita tekemään mietityn ehdotuksen.

Tampereella on ensimmäisenä Suomessa pilotoitu kiertotalouskriteereitä kerrostalotontin luovutuksessa. Hakijoilta edellytettiin muun muassa, että kiertotalouden mukaisia rakennusosia käytetään mahdollisimman täydellisinä eikä ainoastaan betonimurskeena. [4]

Tarkentuvalle suunnittelulle on useita tietolähteitä

Tarkentuvan kaupunkisuunnittelun vaiheisiin on käytettävissä useita tietolähteitä (taulukko 2), jotka tukevat kiertotalouden edistämistä. Tietolähteiden tarkoituksena on tukea rakentamisen suunnittelua muun muassa harmonisoimalla rakentamisen hiilijalanjälkilaskennan käytänteitä. Rakentamisen hiilijalanjälkilaskenta puolestaan edistää kiertotalouden huomioimista rakentamisessa muun muassa kiertotaloustuotteiden ja rakennusten elinkaariominaisuuksien näkökulmista.

Taulukko 2. Tarkentuvan suunnittelun tietolähteitä [6], [7]
Tietolähteen sisältö Rakentamisen päästötietokanta [6] Vähähiilinen rakentaminen [7]
Tavoite/kuvaus Rakennusten koko elinkaaren aikaisten ilmastovaikutusten laskenta Tietoa vähähiilisestä rakentamisesta ja siihen liittyvästä ohjauksesta
Sisältö

Palvelusta selviää Suomessa käytössä olevien rakennustuotteiden sekä rakentamisen prosessien ja palveluiden keskimääräisiä päästötietoja. Päästötietojen lisäksi tarjolla taustaselvityksiä.

 

  • Tuotteet (rakennusmateriaalit)
  • Palvelut ja prosessit (muun muassa energia, kuljetus, rakentaminen & purkaminen)
  • Järjestelmät (talotekniikka & käyttöiät)

Vapaaehtoiset suositukset julkisille rakennushankkeille Suomessa ja näihin liittyvä opasmateriaali.

 

Lisäksi kysymyksiä ja vastauksia.

 

  • Vihreä julkinen rakentaminen - Hankintaopas [8]
  • Vähähiilisen rakentamisen hankintakriteerit [9]
  • Kohti vähähiilistä julkista rakentamista -esite [10]

Muuntojoustavuus vähentää tarvetta purkaa rakennuksia

Muuntojoustavuus on keskeinen kiertotaloutta edistävä ja tulevaisuuden muuttuvia tarpeita ennakoiva suunnitteluperiaate. Kaavoituksessa joustavuus voi tarkoittaa esimerkiksi toiminnallisen ja rakennusten fyysiseen ilmeeseen liittyvän liikkumavaran mahdollistamista rakennussuunnitteluvaiheessa [11]. Joustavuuden pohjana on hyvä olla niin sanottu periaatekaava, joka määrittelee kaavan mahdollistamat toiminnot sekä kestävän kehityksen ja kaupunkikuvan periaatteet. Kaavan tai suunnitelman joustavuutta voidaan lähestyä vuorovaikutteisena prosessina, jossa suunnitelmaa tarkennetaan yhteistyössä rakennushankkeiden eri toimijoiden kanssa (niin sanottu kumppanuuskaavoitus). [11]

Muuntojoustavuutta voidaan toteuttaa korttelitasolla esimerkiksi ”elämänkaarikorttelina”, jossa joustavuus mahdollistaa yhteistiloja sekä asuntojen koko- ja tyyppivaihtelun [11]. Kiertotalouden yhtenä pyrkimyksenä on alueiden ja tilojen monikäyttöisyyden ja muuntojoustavuuden edistäminen sekä olemassa olevan infrastruktuurin ja rakennuskannan hyödyntäminen kaikessa rakentamisessa. Asemakaavaa laatiessa on tärkeää huomioida muuntojoustavien rakennusten ja rakenteiden suunnittelu, jotta niiden monikäyttömahdollisuudet maksimoidaan ja purkamisen tarve minimoidaan. [12]

Uusien rakennusten suunnittelussa ja korjausrakentamisessa on tarpeen huomioida rakennuksen elinkaareen vaikuttavat kiertotalousratkaisut, kuten tilojen käyttötarkoitusten muuttaminen, rakennusten laajentamisen mahdollistaminen, rakennusten suojeleminen ja (ehjänä) purkaminen kiertotalouden periaatteiden mukaisesti. [12]

Käyttötarkoitusta muuttamalla voidaan pidentää rakennuksen elinkaarta

Rakennusten käyttötarve voi ajan saatossa muuttua ja rakennus jäädä tyhjilleen. Esimerkiksi toimistorakennusten vajaakäyttöä ovat viime vuosina aiheuttaneet muun muassa digitalisaatio ja muuttuneet työskentelytavat, työvoiman muutokset etenkin muuttotappioalueilla sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden keskittäminen. [13]

Yksi tapa pidentää rakennuksen elinkaarta on käyttötarkoituksen muutos eli konversio. Esimerkiksi vajaakäyttöisten tai tyhjilleen jääneiden toimisto- tai muiden rakennusten ottaminen asuinkäyttöön voi osaltaan vähentää uudisrakentamista ja siten sen aiheuttamaa hiilipiikkiä ja materiaalien kulutusta. Samalla konversio voi monipuolistaa, säilyttää ja elävöittää rakennettua ympäristöä. [14]

Käyttötarkoituksen muutos ei aina vaadi kaavamuutosta, vaan se voidaan kohteesta riippuen toteuttaa myös poikkeamismenettelyllä, joka on kevyempi prosessi. Joskus olemassa oleva kaava myös mahdollistaa käyttötarkoituksen muutoksen. Kohteen soveltuvuus konversioon on hyvin tapauskohtaista, ja se riippuu useasta tekijästä ja vaatii paljon osaamista. Joskus konversion yhteydessä tehtävä lisärakentaminen, kuten rakennuksen korottaminen tai viereen rakentaminen tontilla, voi tehdä hankkeesta taloudellisesti kannattavamman. [14]

Kaupunkisuunnittelun toimijoiden tarkistuslista: kiertotalouden edistäminen

Seuraava kysymyslista auttaa tunnistamaan kiertotaloutta edistäviä keinoja kaupunkisuunnittelun näkökulmasta.

[15]

Tuottajatahot

  • Sisältö on tuotettu EU:n LIFE-ohjelman osarahoittamassa LIFE17 IPC/FI/000002 LIFE-IP CANEMURE -hankkeessa.