Pysäköinnin suunnittelulla voidaan vaikuttaa kulkutapoihin

Artikkeli

Henkilöautojen pysäköintiä rajoittamalla ja kohdistamalla voidaan edistää ilmastokestäviä liikennemuotoja. Laadukas pyöräpysäköinti kannustaa pyörän käyttöön.

Laadukas pyöräpysäköinti sijaitsee lähellä palveluita ja joukkoliikenteen solmukohdissa

Pysäköinti on olennainen osa liikennettä, ja sitä kohdistamalla voidaan edistää kestäviä liikennemuotoja monin tavoin. Kulkutapaa valittaessa merkittävä vaikutus on sillä, kuinka helposti kulkuväline on otettavissa käyttöön ja kuinka sujuvia siirtymät ovat pysäköintiin ja sieltä määränpäähän. Sekä henkilöautojen että pyörien pysäköinnin suunnittelulla voidaan siten vaikuttaa eri liikennemuotojen kulkutapaosuuksiin

Pyöräpysäköintiä voidaan edistää asettamalla pyöräpysäköintinormeja kuntien rakennusjärjestyksissä ja kaavamääräyksissä. Esitystä siitä, miten pyöräpysäköinti järjestetään, voidaan vaatia myös rakennuslupaa haettaessa. [1] Tilan varaaminen laadukkaalle pyöräpysäköinnille palveluiden ja joukkoliikenteen solmukohdissa mahdollistaa kestävät matkaketjut ja palveluiden saavutettavuuden pyörällä. Pyöräpysäköinnin tulee sijaita pyöräväylien välittömässä läheisyydessä, mahdollisimman lähellä kohdetta ja mieluummin ennen sitä kuin sen jälkeen, sillä kohteen ohi ajaminen ja palaaminen takaisin kävellen heikentää pyöräilyn sujuvuutta. Pysäköinnin riittävä mitoitus liikenteen määrään nähden tekee pyöräilystä sujuvaa, kun vapaa paikka pyörälle löytyy helposti.

Laadukkaassa pyöräpysäköinnissä pyörän saa lukittua rungosta ja se on säältä suojassa. Selkeät opasteet ovat osa laadukasta pyöräpysäköintiä. Myös lukittavat kaapit/tilat pidempiaikaiseen säilytykseen esimerkiksi joukkoliikenneasemilla lisäävät pyöräsäilytyksen turvallisuutta. Pysäköinti, jossa pyörät ovat turvassa varkauksilta ja ilkivallalta, on kyselytutkimuksissa tunnistettu tekijäksi, joka lisäisi ihmisten halukkuutta pyöräillä [2].

Pyöräpysäköinnin laatu ja tarkoitus vaikuttavat siihen, kuinka pitkän matkan ihmiset ovat valmiita kävelemään pysäköidyn pyörän luota. Laadukkaasta pyöräpysäköinnistä, jossa pyörää säilytetään pidempään, siirtymä voi olla pidempi kuin lyhytaikaisesta, säältä suojaamattomasta pysäköinnistä. [1] Myös enemmän tilaa vievien pyörien, kuten kuormapyörien ja perävaunullisten pyörien, huomiointi pysäköintipaikkoja suunniteltaessa on tärkeä tapa edistää esimerkiksi ostosten tekemistä pyörällä auton sijaan.

Myös asuinalueiden pyöräpysäköinnin laadulla on merkittävä vaikutus pyöräilyn houkuttelevuuteen. Pyörän helppo saavutettavuus ja käyttöönotto, myös verrattuna autoihin, ovat olennaisia suunniteltaessa pyöräpysäköintiä asuinalueilla. Turvallinen ja säältä suojattu pyörien säilytys lisää pyörän käyttöikää ja vähentää varkauksia. Uusien asuinalueiden suunnittelussa laadukkaalle pyöräpysäköinnille ei ole samanlaisia rajoitteita kuin jo olemassa olevilla alueilla. Siten uusien alueiden kaavoituksessa pyöräpysäköinnin laadukkaaseen järjestämiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. [1]

Sähköpotkulautojen pysäköinnille voidaan osoittaa erillisiä pysäköintipaikkoja

Kevyet sähköajoneuvot, kuten sähköpotkulaudat, ovat tulleet kaupunkikuvaan ja osaksi kaupunkien liikennettä jäädäkseen. Tämä on luonut tarpeen myös niiden pysäköinnin kehittämiselle, jotta ne voivat toimia osana kestävää liikennejärjestelmää. Sama pätee myös sellaisiin kaupunkipyöriin, joilla ei ole kiinteitä asemia. Sähköpotkulaudoille voidaan osoittaa erillisiä pysäköintipaikkoja katutilassa ja asettaa pysäköintikieltoja.

Esimerkiksi Helsingin kaupunki on määrittänyt yhteiskäyttöisten sähköpotkulautojen ja kaupunkipyörien pysäköinnin rajoitusalueen keskustaan ja osaan kantakaupunkia. Tällä alueella näiden ajoneuvojen pysäköinti ja pysäyttäminen on sallittua vain niille merkityillä pysäköintialueilla. Osa pysäköintipaikoista on sijoitettu ruutuihin, jotka ovat aiemmin olleet henkilöautojen pysäköinnin käytössä. [3]

Pysäköintipaikkojen suunnittelulla voidaan vähentää autoriippuvuutta

Liikenteen osalta kaavoituksella voidaan vaikuttaa autopaikkoihin ja vähentää autoriippuvuutta. Henkilöautojen pysäköintipaikkojen mitoitusta kannattaa tarkastella sen mukaan, kuinka hyvin kohde on saavutettavissa kestävillä liikennemuodoilla. Lisäksi tulee hyödyntää mahdollisuudet toteuttaa pysäköintinormia alhaisempi määrä autopaikkoja asukkaita kohti. Pysäköinnin saatavuus vaikuttaa merkittävästi auton omistukseen. Mitä korkeampi on rakentamisessa vaadittava pysäköintipaikkojen vähimmäismäärä, sitä suuremmaksi autonomistus ja auton käyttö kohteessa keskimäärin nousee. (Esimerkiksi [4]) Kokonaan autottomia kortteleita voidaan suunnitella kohteisiin, jotka ovat erityisen hyvin saavutettavissa joukkoliikenteellä, kävellen ja pyörällä ja joilla on riittävän monipuolinen palvelutarjonta. Vähentämällä pysäköintipaikkojen määrää ja suunnittelemalla autottomia kortteleita voidaan luoda ja vakiinnuttaa autotonta elämäntapaa kaupungissa (esimerkiksi [5]).

Esimerkki

Turun Skanssin keskuspuiston asemakaavassa määrätään, että mikäli kauppakirjassa tai maan-vuokrasopimuksessa sitoudutaan yhteiskäyttöautojärjestelyyn, voidaan toteutettavista pysäköintipaikoista vähentää 9 pysäköintipaikkaa yhtä yhteiskäyttöautoa kohti, yhteensä enintään 20 prosenttia pysäköintipaikkamääräyksestä. [6]

Pysäköinnin hinta on saatavuuden ohella merkittävä henkilöautoilun houkuttelevuuteen vaikuttava kilpailutekijä, jota säätelemällä voidaan vaikuttaa henkilöauton kulkutapaosuuteen. Markkinaehtoisessa pysäköinnissä on lähtökohtana, että pysäköinti nähdään yksityishyödykkeenä, joka kattaa omat kustannuksensa pysäköinnistä perittävillä maksuilla. Pysäköintipaikkojen lukumäärää ei määrätä lainkaan asemakaavassa, vaan rakennushankkeet päättävät pysäköintipaikkojen määrästä itse. Pysäköinti nähdään siten yksityishyödykkeenä, joka kattaa omat kustannuksensa pysäköinnistä perittävillä maksuilla. [7] Tämä tekee pysäköintipaikkojen rakentamisen ja käytön kustannukset näkyviksi ja erottaa ne asumisen kustannuksista, mikä mahdollistaa pysäköinnin kustannusten kohdentumisen kokonaisuudessaan autopaikkojen käyttäjille ja on aiheuttaja maksaa -periaatteen mukaista.

Esimerkiksi Helsingin kaupunki on vuonna 2017 linjannut siirtyvänsä asteittain kohti markkinaehtoista pysäköintijärjestelmää, uusista asuinalueista alkaen. Markkinaehtoisella pysäköinnillä voidaan tiivistää kaupunkirakennetta ja hillitä rakentamisen kustannuksia. Markkinaehtoisessa mallissa pysäköinnin saatavuus ja hinta vaihtelevat eri alueiden välillä sen mukaan, miten rakentamiskustannukset ja kysyntä vaihtelevat. [7] Joustavampi ja tarveperusteinen malli todennäköisesti vähentää kaavoitettavaa pysäköintitilaa, kun sen hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan [8]. Pysäköintiä tulee kuitenkin tarkastella paitsi yhden kohteen osalta, myös laajemmin naapuruston alueella ja yhdessä kestävien kulkumuotojen kilpailukyvyn kanssa. Näin varmistetaan, ettei pysäköinnin rakentamisen rajoittaminen yhdessä kohteessa johda alimitoitukseen ja pysäköinnin siirtymiseen viereisiin kortteleihin.

Asuinalueiden keskitettyjen pysäköintilaitosten suosiminen pysäköinnin suunnittelussa on keino vaikuttaa asukkaiden kulkutapavalintoihin. Keskitetyt pysäköintilaitokset vähentävät tutkitusti auton käyttöä ja omistusta verrattuna tilanteeseen, jossa pysäköintipaikka on asunnon välittömässä läheisyydessä [9]. Samalla parannetaan asuinympäristön laatua rauhoittamalla sitä autoliikenteeltä. Keskitetyt pysäköintilaitokset ovat tilatehokkuudeltaan pihoille ja kadunvarsille sijoitettua pysäköintiä parempia, jolloin tilaa on mahdollista varata enemmän esimerkiksi kasvillisuudelle ja oleskelulle.

Pysäköintipaikkojen sijoittelulla ja määrällä on vaikutusta kaupungin tilankäyttöön, ja sitä hallitsemalla voidaan vaikuttaa myös keskustojen liikenteeseen ja viihtyisyyteen. Useissa eurooppalaisissa kaupungeissa on pyritty rajoittamaan henkilöautolla liikkumista keskustoissa. Esimerkiksi Oslossa vähennettiin vuosina 2017–2018 keskustasta yhteensä 760 kadunvarsipysäköintipaikkaa keskustan elävöittämisohjelmassa, jossa samanaikaisesti rajoitettiin keskustan läpiajoliikennettä. Vähennetyt kadunvarsipaikat olivat pääasiassa lyhytaikaiseen pysäköintiin käytettäviä kadunvarsipaikkoja. Pysäköintilaitoksissa olevien paikkojen määrä pysyi ennallaan, jolloin Oslon keskustan kaikista pysäköintipaikoista säilyi noin 90 prosenttia. Poistetuilta pysäköintipaikoilta vapautuvaa tilaa käytettiin muun muassa jalkakäytävien leventämiseen, uusiin pyöräkaistoihin, istutuksiin ja oleskelualueisiin. [10]

Esimerkki

Tampereen Västinginmäen asemakaavassa katu- ja jalankulkuverkosto on suunniteltu niin, että lähes kaikista alueen osista on suora ja miellyttävä jalankulku- ja pyöräilyreitti joukkoliikenn-pysäkeille, palveluihin ja keskusaukiolle. Sen sijaan autolla liikkuva joutuu kiertämään pidempää reittiä. Pysäköinti on kerrostalokortteleissa keskitetty niin, että mahdollisimman suuresta osasta kerrostaloja on joukkoliikennepysäkille lyhyempi matka kuin pysäköintitaloon. [11]

Henkilöautojen liityntäpysäköinti joukkoliikenneasemien yhteydessä mahdollistaa sen, että vain osa matkasta kuljetaan henkilöautolla. Liityntäpysäköintiä tulee tarkastella yhdessä keskusta-alueiden pysäköinnin kanssa, niin että molemmat kannustavat joukkoliikenteen käyttöön. Myös autojen yhteiskäyttöä voidaan edistää varaamalla kaavassa tilaa yhteiskäyttöisten autojen pysäköinnille asuinalueilla ja esimerkiksi asemien läheisyydessä.

Esimerkki

Helsingin kaupungissa on liityntäpysäköintipaikkoja pyörille ja autoille metro-, raitiovaunu- ja bussiliikenteen reittien läheisyydessä. Pyörän jättäminen liityntäpysäköintiin on aina maksutonta, mutta auton pysäköintiin tarvitaan joillain liityntäpysäköintipaikoilla voimassa oleva jouk-koliikenteen matkalippu. Osassa liityntäpysäköintipaikoista on mahdollisuus myös sähköauton lataukseen. [12]

Sähköautojen latausverkoston kattavuutta tulee kehittää

Autokannan sähköistymisellä on suuri merkitys liikenteen päästövähennystavoitteiden saavuttamiselle. Sähköautojen yleistyessä niiden latauspisteille on yhä suurempi tarve julkisilla paikoilla sekä työpaikkojen ja asuinalueiden pysäköintipaikoilla. Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano velvoittaa asentamaan sähköauton latauspistevalmiuden uusiin ja laajasti korjattaviin asuinrakennuksiin, joissa on yli neljä pysäköintipaikkaa [13]. Latauspistevalmius tarkoittaa pysäköintipaikan putkitusta tai kaapelointia, niin että varsinainen latauspiste voidaan asentaa siihen myöhemmin.

Vaikka vaatimus latauspistevalmiudelle tulee lainsäädännöstä, kaupunkien on mahdollista asettaa tätä tiukempia vaatimuksia latauspisteiden toteuttamiselle tontinluovutusehdoissa. Esimerkiksi Helsingin Kalasatamassa ja Keski-Pasilassa sekä Turun Skanssissa on tontinluovutusehdoissa velvoitettu rakentamaan tietty osuus pysäköintipaikoista paikoiksi, joissa on mahdollista ladata sähköautoa. Tontinluovutusehdot voivat sisältää vaatimuksia latauspisteiden määrästä, teknisistä ominaisuuksista ja toteutusaikataulusta. Osa vaatimuksista voi olla vapaaehtoisia, niin että niiden toteuttamisesta saa lisäpisteitä tai rahallisia kannustimia. [14]

Esimerkki

Helsingin Kalasataman ja Keski-Pasilan sähköautojen latauspisteiden rakentamista on edistetty tontinluovutusehdoissa. Kalasatamassa vähintään yksi kolmasosa autopaikoista pitää varustaa sähköautojen latauspisteillä ja Keski-Pasilassa vähintään 10 prosenttia liiketilojen ja toimistojen pysäköintipaikoista ja kaikkien asukaspysäköintipaikkojen tulee olla sähköautojen latauspaikkoja. [15]

Kaupunkisuunnittelun toimijoiden tarkistuslista: joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edistäminen

Joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edistämistä voidaan kehittää kaupunkisuunnittelussa seuraavan kysymyslistan avulla.

[16]

Tuottajatahot

  • Sisältö on tuotettu EU:n LIFE-ohjelman osarahoittamassa LIFE17 IPC/FI/000002 LIFE-IP CANEMURE -hankkeessa.