Tulvariskien hallinta on keskeinen osa ilmastokestävää kaupunkisuunnittelua

Artikkeli

Tulvariskien hallintaa voidaan edistää monipuolisesti kaupunkisuunnittelun eri osa-alueilla. Alueidenkäytön suunnittelussa, kaavoituksessa ja rakentamisessa tulisi huomioida tulvavaara-alueet ja suositukset alimmista rakennuskorkeuksista.

Tulvariskien hallinnassa on useita vaiheita

Tulvariskien hallinnan tavoitteena on vähentää tulvariskejä, ehkäistä ja lieventää tulvista aiheutuvia vahingollisia seurauksia ja edistää varautumista tulviin. Suomessa tulvariskien hallinnasta on säädetty laissa [1].

Tulvariskien hallinnan vaiheisiin kuuluvat tulvariskien arviointi, tulvakartoitus ja hallintasuunnitelmien laatiminen. Tulvariskialueet määritellään aiempien tulvien sekä ilmasto- ja vesiolojen kehittymisestä saatavilla olevilla tiedoilla. Ne alueet, joilla tulvariski saattaa olla alustavan arvioinnin perusteella merkittävä, nimetään merkittäviksi tulvariskialueiksi. Merkittäville tulvariskialueille laaditaan kahdenlaiset tulvakartat:

  • Tulvavaarakartta kuvaa veden alle jääviä alueita ja veden syvyyksiä tietyllä tulvan todennäköisyydellä.
  • Tulvariskikartasta ilmenevät tulvavaara-alueen asukasmäärä ja muut kohteet, joille tulva voi aiheuttaa vahingollisia seurauksia. [2]

Tulvariskien hallintasuunnitelmassa esitetään lain mukaiset tulvariskien hallinnan tavoitteet merkittäville tulvariskialueille sekä toimet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan. Vesistöalueen kattavissa hallintasuunnitelmissa tarkastellaan muun muassa tulvien ennustamista ja niistä varoittamista sekä maankäytön ja pelastustoimien suunnittelua. Lisäksi selvitetään, onko vesistöalueella tarpeen ja mahdollista esimerkiksi pidättää tulvavesiä, kehittää vesistön säännöstelyä tai tehdä perkauksia ja pengerryksiä. [2]

Tulvariskien hallintasuunnitelmissa tavoitteiden valmistelun tulisi perustua alueen tulvaryhmän ja viranomaisyhteistyön lisäksi riittävään vuorovaikutukseen alueen asukkaiden ja muiden toimijoiden kanssa. Vuorovaikutuksen avulla voidaan paremmin huomioida paikalliset olosuhteet ja erityistarpeet [3]. Tavoitteiden pohjalta tulvariskien hallintasuunnitelmaan laaditaan tarkemmat toimenpiteet, joilla valittuja tavoitteita on mahdollista edistää.

Tulvariskien hallinnan suunnittelun vastuutaho riippuu tulvatyypistä. Vesistöalueiden ja merenrannikon tulvariskienhallinnan suunnittelusta vastaa paikallinen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus). Hulevesitulvariskien hallinnan suunnittelusta vastaa puolestaan kunta. Merkittäville tulvariskialueille perustetaan tulvaryhmä, joka koostuu ELY-keskusten, maakunnan liittojen, kuntien ja alueiden pelastustoimien edustajista. Tulvaryhmän tehtävä on suunnitella tulvariskien hallintaa kyseisellä alueella ja seurata hallintasuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden toteutumista. [2]

Alueidenkäytön suunnittelulla voidaan pienentää tulvariskejä

Tulvariskien hallinnasta alueidenkäytön suunnittelussa, kaavoituksessa ja rakentamisessa on linjattu maankäyttö- ja rakennuslaissa [4]) sekä valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan sään ääri-ilmiöihin ja tulviin (sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksiin) on varauduttava alueidenkäytön suunnittelussa siten, että uusi rakentaminen tulee sijoittaa tulvavaara-alueiden ulkopuolelle tai muutoin varmistaa tulvariskien hallinta [5].

Tulvien vaikutuksiin voidaan maankäytön suunnittelussa ja kaavoituksessa varautua ensisijaisesti välttämällä rakentamista tulvavaara-alueille ja ottamalla huomioon suositukset alimmista rakentamiskorkeuksista [6]. Tulvien syntyyn vaikuttavat sää- ja vesistöolosuhteiden lisäksi maastomuodot ja maankäyttö, jotka voivat osaltaan johtaa suunniteltujen tulvariskien hallintatoimenpiteiden uudelleenarviointiin [7].

Rakennusten sijainnin, viheralueiden sekä katujen ja teiden suunnittelussa on syytä huomioida alueelliset ja paikalliset tulvariskit sekä tulvariskialueisiin liittyvät muutokset. Toimien mitoittamisessa voidaan ottaa huomioon sekä mahdolliset ääriolosuhteet että keskimääräiset muutokset tarkastelemalla hydrologisia muutosskenaarioita sekä alueellisesti että paikallisesti. Tarvittaessa riskialueelta voidaan esimerkiksi siirtää pois toimintoja tai lisätä muita keinoja tulvariskien hallitsemiseksi.

Alla olevassa taulukossa kuvattu lähestymistapoja ja keinoja tulvien ehkäisemiseksi ja haavoittuvuuden vähentämiseksi alueidenkäytön suunnittelun ja kaavoituksen näkökulmasta (taulukko 1).

Taulukko 1. Tulvien ehkäisy ja haavoittuvuuden vähentäminen kaavoituksessa
Vesienhallinnan ja tulvasuojelun tehtäviä Yleis- ja osayleiskaavat Asemakaava
  • Tulevan ilmaston vaikutuksien arviointi: skenaariot ja mallit
  • Arvioi alueelliset vaikutukset sadantaan, sään ääri-ilmiöt ja muutokset vuodenaikaisvaihtelussa
  • Vesistöjen ja valumaalueiden virtaamien laadullinen hallinta ja vesien suojelu
  • Tee tarkastelu valuma-alueista.
  • Suunnittele valuma-aluelähtöisesti.
  • Huomioi pinnanmuodot ja muuta mahdollisimman vähän alueen luonnollisia hydrologisia olosuhteita.
  • Suojele herkät alueet ja vesistöt (muun muassa tarvittavat viher- ja suojavyöhykkeet pienvesien suojaksi).
  • Suunnittele ja varaa kaupunkipuistot ja viheryhteydet sekä osoita hulevesien viivyttämiseen ja puhdistamiseen paikat.
  • Teetä hulevesiselvitys.
  • Minimoi läpäisemätön pinta/hyödynnä viherkerrointa.
  • Varmista, etteivät suunnitellut hulevesien johtamisjärjestelyt äärevöitä valuma-alueen olosuhteita tai aiheuta tulvimista valuma-alueen alapuolella.
  • Varmista, että huleveden ylivirtaamat eivät kasva ja alivirtaamat eivät pienene.
  • Estä eroosio ja ainekuljetus valuma alueella.
  • Estä rakentamisen aikaisen maa-aineksen huuhtoutumisen riittävillä suojaustoimilla, työmaan vaiheistamisella ja avoimien, keskeneräisten pintojen nopealla maisemoinnilla (muun muassa rakennusluvat ja tontinluovutusehdot).
  • Huomioi tulevan ilmaston vaikutus alueen merivesi-, vesistö- ja hulevesitulvariskeihin.
  • Hulevesien määrällinen hallinta
  • Selvitä alueen merivesi-, vesistö- ja hulevesitulvariskit.
  • Osoita tarvittavat tulvareitit ja tulvavallit.
  • Huomioi tulvariskit alueen kohteiden sijoittelussa ja rakennuskorkeuksissa.
  • Määrää tarvittaessa kestävistä rakenteista ja tulvasuojelutoimen piteistä.
  • Määrää hulevedet viivytettäviksi tai imeytettäviksi tontti- tai korttelikohtaisesti ja tee tarvittavat tilavaraukset.
  • Huomioi alueelliset erityispiirteet hulevesisuunnittelussa muun muassa paikallisilmasto, pienvesistöt, suojelukohteet jne.
  • Ennakointi/riskien hallinta: tee alueen/kohteen hulevesivirtaamien hydrologinen mitoitus
  • Hulevesien määrällinen ja laadullinen hallinta
  • Tee hulevesisuunnitelma.
  • Määritä hulevesitoimenpiteiden mitoitus.
  • Osoita alustavat tilavaraukset ja paikat hulevesien käsittelyä varten asemakaavassa.
  • Anna yleispiirteiset määräykset hulevesitoimenpiteiden mitoituksesta.
  • Vähennä hulevesien muodostumista asemakaavassa -rakennustapaohjeet.
  • Suunnittele hulevesialtaat, lammikot ja suodatuspainanteet.
  • Hulevesirakenteita eri tarpeisiin [8]
  • Huomioi hulevesien käsittelyalueiden huoltoreitit.
  • Huomioi päällysteiden läpäisevyys.
  • Tonttikohtainen mitoitustyökalu [9]
  • Hulevesirakenteiden hyödyntäminen kaupunkiympäristön viihtyvyyden, virkistysarvojen ja ekosysteemipalvelujen edistämiseksi
  • Hulevesien laadullinen hallinta
  • Suunnittele alueen hulevesien hallinta osana viherrakennetta.
  • Yhdistä hulevesisuunnittelu maiseman ja/tai maaston muotoihin esimerkiksi hulevesikosteikot ja tulvaniityt.
  • Lisää ympäristön viihtyvyyttä ja monikäyttöisyyttä monipuolisella hulevesisuunnittelulla.
  • Hyödynnä luonnonmukaisia hulevesiratkaisuja osana alueen vihertehokkuuden lisäämistä.
  • Esimerkiksi viherkatot- ja seinät, biosuodatuspainanteet, hulevesilammet, viherpainanteet jne.
  • Suunnittele hulevesirakenteiden seuranta ja hoito.
  • Tiivistyvän yhdyskunta- rakenteen turvallisuuden ja laadun varmistaminen
  • Huomioi maastonmuodot ja veden virtaus katuverkon suunnittelussa.
  • Huomioi patorakenteiden käyttö ja vaikutukset asuinalueiden lähellä.
  • Rakennetut hulevesikanavat mahdollistavat suurtenkin vesimäärien johtamisen imetys/viivästysalueille.
  • Huomioi ojaverkosto asemakaavaratkaisuissa, avo-ojien kohdalla erityisesti eroosio, niiden ulkonäkö ja ekologinen merkitys.
  • Huomioi kourut, painanteet ja kivetyt pinnat veden kuljetusta varten.
  • Edellytä hulevesien purkupaikkojen eroosiosuojausta.
  • Huomioi hulevesien suodatus- järjestelmät (öljynerotuskaivot) muun muassa öljyn, hiekan ja roskien erottelemiseksi hulevesistä.
  • Huolehdi hulevesirakenteiden kunnossapidosta erityisesti suurilla pysäköintialueilla, teollisuuslaitosten ja logistiikkakeskusten pihoilla sekä tie- ja katualueilla.
  • Lumitilan ja lumikuorman huomioiminen: Ilmastonmuutoksen vaikutus erityisesti talvien sadantaan ja lumen suuriin kertakertymiin
  • Suunnittele lumen sijoitus/ kaatopaikka ja estä haitallisten aineiden, kuten raskasmetallien ja PAH-yhdisteiden, joutuminen vesistöihin ja alueen kunnossapito (roskien siivous).
  • Suunnittele pihojen lumitilat ja talvikunnossapito.
  • Varaa tilaa lumen sulamisvesien viivytysaltaille mukaan lukien salaojaverkosto.
  • Johda sulamisvedet viheralueelle.

Tulvatietoja on monipuolisesti saatavilla suunnittelun tueksi

Tulvista on saatavissa runsaasti tietoa eri lähteistä (taulukko 2). Tulvakeskus ylläpitää jatkuvaa tilannekuvaa tulvista vesi.fi-palvelussa. [10] Tulvakeskus on Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen yhteinen palvelu, joka toimii tiiviissä yhteistyössä muun muassa ELY-keskusten ja pelastuslaitosten kanssa.

Taulukko 2. Tulviin liittyviä keskeisiä tietolähteitä
Tietolähde Kuvaus
Vesi.fi [10] Tutkittua ja ajantasaista tietoa vedestä ja vesitilanteesta.
Tulvakeskuksen tulvakarttapalvelu [11]

Avoimesti saatavilla tulvavaara- ja tulvariskikartat kaikilta merkittäviltä tulva-riskialueilta sekä noin sadalta muulta alueelta ja Suomen koko rannikolta.

 

Päivitetty hulevesikartta

 

Meritulvavaarakartat vuosille 2020 (nykytilanne), 2050 ja 2100 eri päästöskenaarioilla ja eri suuruisille tulville
Tulvavaaravyöhykkeet, erikoisskenaariot [12] Tietoa tulvavaaravyöhykkeistä sekä tulvien mahdollisesta suuruusluokasta. Tiedot perustuvat suurelta osin nykyiseen ilmastoon, eikä ilmastonmuutosta ole niissä huomioitu. Tämä puute on hyvä huomioida kaikessa suunnittelun tukena käytettävässä tiedossa. Aineisto sisältää kuitenkin myös tulva-alueita, joissa ilmastonmuutosvaikutus on huomioitu.
Suomen ilmastopaneelin SUOMI-hankkeen raportti [13] Maakuntakohtaiset ja merialuekohtaiset ilmasto- ja tulvariskit (vuoteen 2050 asti)
Hydrologiset palvelut [14] Kuvaus Syken hydrologisista palveluista
Meriveden korkeus [15] Meriveden korkeus ja sen seuranta
Avatut tietoaineistot [16] Ilmatieteen laitoksen avoimia tietoaineistoja
Pitkän aikavälin tulvariskit ja alimmat suositeltavat rakentamiskorkeudet Suomen rannikolla [17] Arviot harvinaisista meritulvista ja alimmista suositeltavista rakentamiskorkeuksista Suomen rannikolla.
Tulviin varautuminen rakentamisessa [6] Opas alimpien rakentamiskorkeuksien määrittämiseksi ranta-alueilla

Tulvakeskuksen ylläpitämässä karttapalvelusta on avoimesti saatavilla tulvavaara- ja tulvariskikartat. Palveluun on tulossa vuonna 2024 myös yleispiirteinen hulevesitulvakartta [18]. Se auttaa tunnistamaan mahdolliset hulevesitulvavaara-alueet, mutta ei korvaa kunnalta edellytettyä hulevesitulvariskin arviointia. Vuonna 2017 hulevesitulvakarttoja tuotettiin noin 50 000 neliökilometrin alueelle, niiden käyttöoikeuden voi pyytää Suomen ympäristökeskuksesta [19].

Alla olevaan taulukkoon koottu esimerkkejä alueidenkäytön suunnittelua, kaavoitusta ja rakentamista koskevista toimenpiteistä eri alueiden tulvariskien hallintasuunnitelmissa (taulukko 3).

Taulukko 3. Esimerkkejä tulvariskien hallintasuunnitelmien alueidenkäytön suunnittelua, kaavoitusta ja rakentamista ohjaavista toimenpiteistä
Tulvariskien hallintasuunnitelma Toimenpiteet (maankäytön suunnittelu ja rakentamisen ohjaus)
Kymijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma 2022–2027) [20]
  • Maankäytön suunnittelussa, uusissa kaavoissa ja vanhojen päivityksissä, ja rakentamisen ohjauksessa huomioidaan tulvakorkeudet valtakunnallisen suosituksen mukaisesti.
  • Rakennusjärjestyksissä ja rakennusluvan myöntämisissä huomioidaan alimmat rakentamiskorkeudet. Ohjauksessa huomioidaan tulvakorkeudet: 1/100a alueelle ei sijoitu vakituista asutusta eikä 1/250a alueelle vaikeasti evakuoitavia kohteita tai yhteiskunnan toimintojen kannalta merkittäviä rakennuksia.
  • Maankäytön suunnittelun tärkeys huomioidaan myös kemikaaleja käsittelevien ja varastoivien kohteiden sijoittamisessa.
Vantaanjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma vuosille 2022–2027 [21]
  • Asemakaavassa voidaan antaa määräyksiä hulevesien käsittelystä.
  • Tulvariskialueen rakennusjärjestykset sisältävät ajantasaiseen tietoon perustuvat määräykset tulvariskialueelle rakentamisesta.
  • Riihimäellä 1/100a tulvariskialueelle ei tule lisää vakituista asutusta, ellei rakentamisen tulvankestävyyttä varmisteta rakennusjärjestyksessä. 1/250a tulvariskialueelle ei tule sijoittaa vaikeasti evakuoitavia kohteita.
Kokemäenjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma 2022–2027 [22]
  • Tulvariskien ja alimpien suositeltavien rakentamiskorkeuksien huomioiminen kaavoituksessa ja rakennusluvissa
  • Ohjataan rakennusten, niihin liittyvien kulkuväylien ja tulva-alttiiden toimenpiteiden sijoittumista tulvavaara-alueen ulkopuolelle, elleivät tulvariskit ole alueella muuten hallinnassa esimerkiksi tulvasuojelupatojen avulla.
  • Valtion ja kuntien tulvariskien hallinnan viranomaiset osallistuvat kaavoitusprosessiin muun muassa antamalla lausuntoja kaavaluonnoksista.
  • Kuntakaavoituksessa tulvariskien hallinnan tulee olla tavoitteena ensisijaisesti yleiskaavatasolla ja sen lisäksi toteutusta ohjaavissa asemakaavoissa.

Kaupunkisuunnittelun toimijoiden tarkistuslista: Tulvat ja tulvariskien hallinta

Tulvien ja tulvariskienhallinnan huomioimista edistäviä kaupunkisuunnittelun keinoja voidaan tunnistaa seuraavan kysymyslistan avulla.

[23]

Tuottajatahot

  • Sisältö on tuotettu EU:n LIFE-ohjelman osarahoittamassa LIFE17 IPC/FI/000002 LIFE-IP CANEMURE -hankkeessa.