Viherkatto eristää, haihduttaa ja toimii varjona

Suunnitteluratkaisun kuvaus

Viherkatto on vesitiiviille katolle sijoitettava viherkasvien (kuva 1) peite, joka voi toimia niin eristeenä, haihduttajana kuin varjona. Kaavoittaja voi esittää viherkattoa sitovassa kaavamääräyksessä (kaavamerkintänä vedenpidätyskatto, jolla tavoitearvo), väljemmin kaavaselostuksessa tai kaavaa tukemaan laadittavissa rakentamistapaohjeissa. Viherkaton tutkittu käyttöikä on noin 40–50 vuotta, joskin se saattaa vaihdella eri olosuhteissa.

Viherkattojen vaikutusta energiankulutukseen tarkastelevista hankkeista löytyy lähinnä kansainvälisiä esimerkkejä. Australian Bangaroossa tehdyssä hankkeessa katsottiin, että laajamittaisella viherkattojen soveltamisella voidaan mahdollisesti lieventää lämpösaareketta kaupunkialueella [1]. Toisaalta hyvin eristetyissä moderneissa asuinrakennuksissa viherkattojen vaikutus energiankulutukseen voi olla vähäisempi [2], [3].

Mitä ratkaisulla saavutetaan?

Viherkatto voi suunnittelusta ja toteutuksesta riippuen käyttää ratkaisuna erilaisiin ongelmiin. Viherkaton kasvillisuus haihduttaa vettä, mikä kuluttaa lämpöä ja tarjoaa varjoa. Viherkatto eristää rakennuksen katon pintaa ja ylintä kerrosta kuumuudelta, mikä voi lieventää helleaaltojen ja lämpösaarekkeiden vaikutusta. Ratkaisu sopii hyvin myös esimerkiksi sellaisille kaupunkialueille, joissa kasvillisuuden määrä on rajallinen. Tiiviimmin rakennetuissa kaupungeissa mahdollisen kaupunkivihreän lisäämisen rooli korostuu. Viherkatto vähentää helteillä viilennysenergian tarvetta.

Lisäksi viherkatto toimii eristeenä talvisin, edistää luonnon monimuotoisuutta, lisää vihertehokkuutta sekä parantaa hulevesien hallintaa niitä imeyttämällä. Viherkatto myös parantaa ilmanlaatua ja vähentää melua, edistää alueen viihtyisyyttä ja esteettistä arvoa. Viherkaton kyky viilentää rakennuksia riippuu kasvillisuudesta ja toteutustavasta.

Tarkistuslista

• Huomioi katon kaltevuus ja siihen sopiva ratkaisu.
• Aseta vedenpidätykselle ja viivytykselle tavoitearvot.
• Valitse sen mukaan kasvillisuus ja kasvualustan paksuus.
• Huomioi, että kasvillisuuden tulee tarvittaessa kestää myös kuivia jaksoja.

Mahdolliset ristiriidat toteutuksessa

Katon suunnittelu ja rakentaminen tulee tehdä huolellisesti, sillä väärin rakennetut viherkatot voivat aiheuttaa kosteusvaurioita. Siksi suunnittelijan on hyvä tuntea viherkattojen laadulliset erot ja niiden vaikutus eri sääilmiöiden kannalta. Kosteus ei tule ongelmaksi, kun rakenteet salaojitetaan oikein. Toisaalta tämä voi estää imeytystä. Kunnollinen juurien suojaus ja eristäminen tulee myös muistaa, jotta ne eivät vaurioita katon rakenteita.

Kasvillisuuden valinnassa on huomioitava mahdollinen ylläpito ja kustannukset, mutta myös kaupunkivihreällä saavutettavat monihyödyt. Mitä korkeampi rakennus on, sitä pienempi vaikutus viherkatolla on sen viilentämiseen. Viherkattojen keskeiset kysymykset liittyvät monihyötyjen tunnistamiseen.

Riittävän tiedon puute viherkattojen rakenteista rakennusvalvonnassa voi estää rakentamisen, mikäli rakennuttajan huolia/perusteluja esimerkiksi paloturvallisuudesta tai vesivahinkoriskistä ei pystytä oikaisemaan. Viherkattojen rakentaminen voi edellyttää kaupungilta vahvempaa ohjausta ja tahtotilaa, jolloin kaupungin omat toimijat näyttävät esimerkkiä muille tonttien omistajille [4].

[5]