Helsingin Kuninkaantammen suunnitellussa huomioitiin kiertotalous

Suunnitteluratkaisun kuvaus

Kiertotalouden mukainen suunnittelu ohjasi Helsingin Kuninkaantammen (kuva 1) rakentamista asemakaavoituksesta lähtien. Suunnittelussa huomioitiin erityisesti paikallisesti syntyvät materiaalivirrat, kuten suunnittelualueen läheisen joukkoliikennetunnelin louhinnassa syntyvä kiviaines. Tavoitteena oli hyödyntää mahdollisimman pitkälle paikallisia resursseja ja välttää esimerkiksi vanhojen teollisuusrakennusten purkaminen.

Alueen asemakaavassa oli kiertotaloutta edistävä kaavamerkintä, joka ohjasi tontilla syntyneen/kaivetun kivilouheen hyödyntämistä paikallisesti esimerkiksi tonttien kivimuureissa, maaston muotoilussa ja terassien rakentamisessa. Kiertotaloussuunnittelun mukaisesti myös tunnelista louhittu kiviaines käsiteltiin ja lajiteltiin (raekoon mukaisesti) heti tunnelin suulla, jolloin sitä voitiin hyödyntää monipuolisesti Kuninkaantammen esirakentamiseen, ympäristön korkotasojen luomiseen, tonttien pohjustamisessa, katujen pohjustamisessa, hulevesialtaissa sekä maisemoinnissa. [2]

Suunnitteluratkaisu 1: Tunnelilouheen paikallinen hyötykäyttö

• Paloheinän joukkoliikennetunnelin louhinnasta syntyvä kiviaines sijoitettiin täysmääräisesti Kuninkaantammen alueelle.
• Kiviaines murskattiin tunnelin suuaukon välittömässä läheisyydessä.
• Murske käytettiin kokonaisuudessaan tunnelin rakennekerroksiin, tonttien kesirakentamiseen, maisematöihin sekä katu- ja hulevesirakenteisiin.

Suunnitteluratkaisu 2: Maavalli ylimääräisestä aineksesta

• Pehmeikön massanvaihdosta syntynyt ylimääräinen, osin rakentamiseen kelpaamaton savimaa sekä tunnelin päiden avolouhintaa varten paikalta poistettu maa-aines sijoitettiin maavalliksi virkistysalueen maisemointiin.
• Aineksen kuljetusmatka maavallin rakennuspaikalle oli keskimäärin 100 m.
• Vallin rakentamiseen käytettiin myös Paloheinän joukkoliikennetunnelin louhinnasta syntynyttä kiviainesta, mutta se on jo huomioitu edellisessä suunnitteluratkaisussa.

Suunnitteluratkaisu 3: Altaan kunnostus puistoksi

• Runsaasti biomassaa sisältävällä sekalaisella aineksella täytetystä altaasta poistetaan vain pintakerrokset.
• Soveltuva aines palautetaan altaan täytöksi.
• Pilaantuneet maat kuljetetaan pois alueelta 50 km:n etäisyydellä sijaitsevaan vastaanottopaikkaan.

Mitä ratkaisulla saavutetaan?

Ratkaisulla voidaan vähentää päästöjä sekä tuottaa taloudellisia säästöjä rakennuttajalle. Päästövähennysvaikutus on arviolta noin -2400 t CO₂, joka perustuu muun muassa merkittävään logistiikan päästöjen vähentymiseen [1].

Tarkistuslista

• Kiertotaloutta edistävä asemakaavamerkintä.
• Selvitä, hankkeessa syntyvät maamassat.
• Tee suunnitelma maamassojen hyödyntämiseksi.
• Huolehdi pilaantuneen maa-aineksen käsittelystä.
• Strategiassa tai suunnitelmassa huomioi/laske saavutettavat päästövähennykset ja taloudelliset hyödyt.

Mahdolliset ristiriidat toteutuksessa

Tietämys ja hyvät käytännöt eivät ole vielä laajalle levinneet (pilotit). Maamassojen kierrätys ei korostu kaupungin strategisissa suunnitteluprioriteeteissa päästövähennysten tai ympäristöhyötyjen lähteenä. Tiedon jakaminen/tiedon vaihto (käytettävissä olevat resurssit) ja mahdollinen välivarastointi tai maa-massojen oikea-aikainen saatavuus voi olla haaste.

[2], [3]