Keski-Pohjanmaa – rannikon ja sisämaan ilmastoa

Rannikolta Suomenselälle

Keski-Pohjanmaan pieni maakunta ulottuu Perämeren rannikolta sisämaahan Suomenselälle asti. Se rajoittuu pohjoisessa Pohjois-Pohjanmaahan, idässä Keski-Suomeen sekä etelässä Pohjanmaahan ja Etelä-Pohjanmaahan.

Ilmastollisesti Keski-Pohjanmaa kuuluu kauttaaltaan keskiboreaaliseen ilmastovyöhykkeeseen jakautuen kuitenkin selkeästi rannikkoon ja sisämaahan, jonka itäisin osa on karua ja korkeampaa Suomenselkää. Keväällä ja alkukesällä meri viilentää alueen rannikkoseutua, kun taas syksyllä ja alkutalvella meren lämpö lauhduttaa ilmastoa. Maakunnassa ei ole sääasemaa, josta voitaisiin laskea jakson 1991–2020 vertailuarvot, joten maakunnan tiedot on poimittu niin sanotusta hila-aineistosta.

Rannikolla on viileintä

Vuoden keskilämpötila on Keski-Pohjanmaan maakunnassa laajalti reilun +3 asteen (°C) tuntumassa, mutta rannikolla on hieman lämpimämpää. Tammi- ja helmikuu ovat suuressa osassa maakuntaa keskimäärin jokseenkin yhtä kylmiä, tosin rannikolla vuoden kylmin kuukausi on yleensä vasta helmikuu. Helmikuun keskilämpötila on alueella tyypillisesti -6…-8 astetta, ja kylmintä on alueen sisäosissa.

Vuoden lämpimin kuukausi puolestaan on tyypillisesti heinäkuu, jonka keskilämpötila on +16...+17 asteen vaiheilla. Rannikon läheisyydessä on hieman viileämpää. Hellettä maakunnassa mitataan tyypillisesti noin 10 päivänä kesässä. Rannikolla hellettä on harvemmin.

Kevätkuukausina sataa vähiten

Vuotuinen sademäärä kasvaa siirryttäessä rannikolta sisämaahan. Rannikon tuntumassa vuosisadanta on keskimäärin 500–550 millimetriä, sisämaassa laajalti 550–600 millimetriä ja alueen itäisimmän osan korkeammilla seuduilla yli 600 millimetriä.

Vuoden sateisin kuukausi Keski-Pohjanmaalla on tavallisesti heinäkuu. Heinäkuun sadekertymä on tällöin yleisimmin 70–80 millimetriä. Vähiten puolestaan sataa helmi-huhtikuussa, jolloin keskimääräinen sademäärä on noin 30–35 millimetriä kuukaudessa.

Hanget ovat paksuimpia Suomenselällä

Keski-Pohjanmaan rannikko on varsin vähälumista aluetta lumisuuden kasvaessa sisämaassa kohti Suomenselkää. Ensilumi sataa tyypillisesti loka-marraskuun vaihteessa ja rannikolla hieman myöhemmin. Vuosien 1991–2020 aikana pysyvä lumipeite saapui maakuntaan marraskuun loppupuolen ja joulukuun puolivälin välisellä ajanjaksolla.

Maaliskuun alkupuolella lumipeitteen keskimääräinen vahvuus on laajalti 35–40 senttimetriä, mutta Suomenselällä lunta on kuitenkin paikoin enemmän. Rannikolla lunta on puolestaan vähemmän, keskimäärin 20 senttimetriä maaliskuun lopussa.

Yhtenäinen lumipeite katoaa rannikkoalueilta huhtikuun alkupäivinä ja sisämaassa huhtikuun puoliväliin mennessä. Viimeisenä lumet häviävät Suomenselkään kuuluvalta seudulta. Lumipeitteen keskimääräinen kestoaika vaihtelee siis maakunnan sisällä noin 100 ja 150 päivän (3,5–5 kuukautta) välillä.

Meri vaikuttaa vuodenaikoihin

Meri vaikuttaa Keski-Pohjanmaalla vuodenaikojen vaihtumiseen. Terminen syksy alkaa maakunnan sisäosissa keskimäärin syyskuun puolivälin tienoilla ja rannikolla noin viikkoa myöhemmin. Termiseen talveen siirrytään alueen itäosan korkeammilla seuduilla marraskuun puolivälin jälkeen, ja talvi etenee rannikolle marras-joulukuun vaihteeseen mennessä.

Kevät saapuu tyypillisesti maaliskuun puolivälin jälkeen ja Suomenselän alueelle hieman myöhemmin. Meriveden keväinen kylmyys viivästyttää termisen kesän alkua rannikolla. Maakunnan sisäosissa se alkaa toukokuun viimeisellä viikolla ja rannikolla touko-kesäkuun vaihteessa.

Kuivuus haittaa viljelijöitä

Terminen kasvukausi alkaa suuressa osassa maakunnan sisäosia huhtikuun loppupuolella, mutta Suomenselällä ja rannikkoseudulla hieman myöhemmin eli huhti-toukokuun vaihteessa. Kasvukausi puolestaan päättyy suuressa osassa maakuntaa lokakuun puolivälin aikoihin mutta jatkuu rannikkoseudulla lokakuun puolivälin yli. Kasvukauden pituus on yleensä 165–180 päivää (5,5–6 kuukautta). Kasvukauden aikana keskimäärin kertyvä tehoisa lämpösumma on maakunnan alueella noin 1000–1200 vuorokausiastetta (°Cvrk).

Keski-Pohjanmaalla viljelyoloja haittaa ajoittain kevään ja alkukesän kuivuus. Kasvukauden sademäärä jää rannikolla tavanomaisesti 250–300 millimetriin. Sisämaan puolella Suomenselän korkeammilla seuduilla sataa reilut 350 millimetriä.

Keski-Pohjanmaan ilmasto lämpenee ja sademäärä kasvaa

Ilmastonmuutosarviot maakuntatasolle on toistaiseksi laskettu/olemassa ilmastolliseen vertailukauteen 1981–2010 verrattuna. Ilmaston arvioidaan lämpenevän Keski-Pohjanmaalla kuluvan vuosisadan aikana noin 1,9–5,5 °C verrattuna kyseiseen jaksoon (kuva 1, vasen). Lämpenemisen määrä riippuu siitä, miten maailmanlaajuiset kasvihuonekaasupäästöt kehittyvät tulevina vuosina. On myös hyvä huomata, että ilmasto on jo lämmennyt: jakso 1991–2020 oli noin 0,6 °C lämpimämpi kuin 1981–2010.

Kuukausitasolla lämpötilan muutoksia on arvioitu vuosisadan puoliväliin asti. Lämpötila kohoaa kaikkina kuukausina verrattuna jaksoon 1981–2010, mutta eniten marraskuun ja maaliskuun välillä (kuva 2, vasen).

Vastaavasti vuotuisten sademäärien arvioidaan kasvavan alueella vuosisadan aikana 6–16 prosenttia verrattuna jaksoon 1981–2010 (kuva 1, oikea). Keskimäärin vuodessa sataisi 620–700 mm.

Vuosisadan puoliväliin mennessä sademäärät kasvavat lähes kaikkina kuukausina, mutta heinä-elokuussa muutos on pieni. Sadetta tulisi eniten marras-helmikuussa (kuva 2, oikea).

Lähteet: [1], [2], [3], [4]