Kunnissa ja maakunnissa toteutetaan suuri osa käytännön sopeutumistoimista

Kunnilla ja maakunnilla on merkittävä vastuu sopeutumistoimista

Monet ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat hyvin paikallisia. Siksi merkittävä osa käytännön toimenpiteistä vaikutuksiin sopeutumiseksi eli aktiiviseksi varautumiseksi täytyy tehdä paikallisella ja alueellisella tasolla.

Kunnissa tehtävä sopeutumistyö on usein yhdistetty osaksi laajempaa ilmastotyön kokonaisuutta. Se tarkoittaa, että sopeutumista tehdään yhdessä ilmastonmuutoksen hillinnän kanssa. [1] Kaupungeissa ja kunnissa tehdään laajoja ilmastopoliittisia päätöksiä, jotka koskevat esimerkiksi maankäyttöä ja kaavoitusta, energiaa sekä liikennettä.

Sopeutumistoimia ilmastonmuutoksen vaikutuksiin tarvitaan kuntien eri toimialoilla

Muuttuvat sää- ja ilmasto-olosuhteet vaikuttavat useisiin, elleivät kaikkiin kunnan toimialoihin [1]. Sopeutumistoimien suunnittelu edellyttää alueellisia arvioita ilmastonmuutoksen vaikutuksista, ilmastoriskeistä ja niihin kohdistuvista haavoittuvuuksista. Nämä arviot ovat tärkeitä työkaluja kunta- ja aluetason sopeutumisen päätöksenteossa. Tieto alueen ilmastoriskeistä ja haavoittuvuuksista on hyödyllistä myös muun toiminnan suunnittelussa ja rakentamisessa.

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen tulisi ottaa keskeiseksi lähtökohdaksi yhdyskuntien suunnittelussa, rakentamisen ohjauksessa ja infrastruktuurin eli teknisten perusrakenteiden kehittämisessä [2]. Sopeutumistarpeet on tärkeä sisällyttää kunnan suunnitteluprosesseihin, kuten kaavoitukseen, hulevesien hallintaan (kuva 1) ja vesihuoltoon [1], [3]. Sopeutuminen toteutuu parhaiten, kun kunnan eri toimialat ottavat tulevaisuuden olosuhteet huomioon suunnittelun lisäksi rakentamisessa ja muissa investoinneissa [4].

Maankäytön ja kaavoituksen ohella pelastustoimi on yksi vastuualue, jolla ilmastonmuutoksen vaikutukset tulee ottaa huomioon erityisesti sään ääri-ilmiöiden lisääntyessä. Kuntien ja hyvinvointialueiden täytyy varmistaa valmiussuunnitelmien ja etukäteisvalmistelujen avulla tehtäviensä hyvä hoitaminen myös poikkeusoloissa valmiuslain mukaisesti [5].

Pitkäjänteinen ennakoiva sopeutuminen kannattaa taloudellisesti

Poikkeustilanteisiin varautumisen rinnalla on tärkeää tehdä myös pitkäjänteistä ennakoivaa sopeutumista. Se perustuu tulevien olosuhteiden ennakointiin ja toimintojen muuttamiseen ajoissa. Ennakoivalla sopeutumisella tähdätään terveelliseen ja turvalliseen toimintaympäristöön, kun olosuhteet muuttuvat aiempaa epävarmemmiksi. Suurimmat vaikutukset aiheutuvat sään ääri-ilmiöiden sijaan olosuhteiden pysyvistä muutoksista eri toimialoille, kuten maa- ja metsätaloudelle ja matkailulle [6].

Ennakoiva sopeutuminen tulee arvioiden mukaan edullisemmaksi kuin vaurioiden korjaaminen ja niihin reagoiminen jälkikäteen. Ilmastonmuutoksen taloudellisista vaikutuksista tarvitaan kuitenkin vielä lisää tutkimustietoa. [6]

Sopeutumisessa on tärkeä ottaa mukaan eri toimijat

Yksi kuntien ja maakuntien tehtävä ilmastonmuutokseen sopeutumisessa on ottaa sopeutumistarpeet keskusteluun ja sitouttaa niiden toteuttamiseen eri toimijoita. Kuntien tavoitteena on turvata asukkaiden hyvä arki myös muuttuvassa ilmastossa. Siihen pyritään toteuttamalla ratkaisuja, jotka liittyvät muun muassa asumiseen, julkisten ja yksityisten palveluiden sijoittumiseen sekä joukkoliikenteen järjestämiseen.

Kuntalaisilla on myös oma roolinsa sopeutumistyön edistämisessä. Esimerkiksi hulevesien käsittely tonteilla on kiinteistön omistajan vastuulla. Asukkaiden on hyvä olla tietoisia olosuhteiden muuttumisesta ja varautumistarpeista tulevaisuudessa. Kunta voi käyttää viestintäkanaviaan ilmastonmuutoksesta ja sen vaikutuksista sekä varautumisesta kertomiseen.

Sopeutumistyö etenee kunnissa ja maakunnissa eri tahdeilla

Ilmasto-olosuhteiden muuttuminen on jo havaittu useissa kunnissa. Sopeutumistoimien suunnittelua ja toteutusta ei ole kuitenkaan vielä liitetty osaksi tavanomaista päätöksentekoa ja toimintaa. Sopeutumissuunnittelu on edistynyttä etenkin suurimmissa kaupungeissa. Pienempien kuntien joukossa on myös edelläkävijöitä, jotka ovat ryhtyneet selvittämään alueensa ilmastoriskejä, suunnittelemaan sopeutumistoimia ja varaamaan sille voimavaroja. [1]

Joissain kunnissa sopeutumistyö on lähtenyt liikkeelle ulkopuolista rahoitusta saaneen hankkeen turvin [1]. Hankemaailmaan liittyy kuitenkin epävarmuuksia muun muassa toiminnan jatkuvuuden suhteen. Hankkeissa on varmistettava, että niiden tulokset ja tuotokset jäävät palvelemaan kuntaa myös hankerahoituksen päätyttyä [4].

Useat maakunnat ovat kartoittaneet ilmaston lämpenemisen alueellisia vaikutuksia ja tehneet oman sopeutumissuunnitelmansa. Maakunnalliset selvitykset ja suunnitelmat hyödyttävät myös alueen kuntien sopeutumistyötä. [2] Sekä ilmastonmuutoksen hillintä että ilmastonmuutokseen sopeutumisen edistäminen ovat aluekehityslain mukaan osa alueellista kehittämistä ja maakunnan liittojen tehtäviä [7], [2] Sopeutumista voidaan edistää myös maakuntakaavoituksessa, joka kuuluu maakunnan liittojen tehtäviin.[2].

Vuoropuhelu kuntien, maakuntien ja valtion välillä on tärkeää

Ilmastonmuutokseen sopeutumisessa on tärkeää, että eri hallinnontasot ja toimijat tekevät yhteistyötä ja käyvät vuoropuhelua toistensa kanssa. Yhteistyö voi auttaa esimerkiksi tunnistamaan ilmastonmuutokseen liittyviä riskejä ja haavoittuvuuksia, määrittämään ja priorisoimaan sopeutumistoimia sekä tunnistamaan mahdollisuuksia. Tämän vuoropuhelun vahvistaminen onkin yksi kansallisen sopeutumissuunnitelman tavoitteista. [2]

Vuoropuhelua tukee esimerkiksi elinvoimakeskusten valtakunnallinen ilmastoyksikkö sekä sen koordinoima sopeutumisen missioverkosto. Ilmastoyksikkö tukee kuntien ja maakuntien sopeutumistyötä. Se muun muassa antaa asiantuntija-apua ja neuvoo hankerahoitusmahdollisuuksista. Sopeutumisen missioverkostossa on mahdollista vaihtaa kokemuksia sopeutumisen suunnittelusta, kokeiluista ja toteutuksesta. Se edistää tiedonkulkua tutkimushankkeista kuntien ja alueiden sopeutumissuunnitteluun. Verkosto on avoin kaikille, jotka työskentelevät sopeutumisen parissa. [8]

Maakuntien ja kuntien olisi tarpeen sisällyttää sopeutumisen edistäminen maakuntaohjelmiin ja kuntastrategioihin, joissa päätetään pidemmän aikavälin tavoitteista. Se luo systemaattiselle ilmastotyölle perusteen ja parhaassa tapauksessa sille varataan myös resursseja. Maakunnan liitot voivat myös kannustaa kuntia eteenpäin sopeutumistyössä ja luoda käytäntöjä yhdessä oppimiselle.

Ilmastopolitiikka on hyvä nostaa vahvasti myös valtion ja maakuntien yhteiseen keskusteluun [2]. Vuoropuhelun myötä valtio saa tietoa maakuntien ja kuntien tarpeista sopeutumisen edistämiseksi. Ilmastotavoitteita kannattaa pyrkiä kytkemään myös muun muassa talouden ja työllisyyden tavoitteisiin. Lisäksi on oleellista varmistaa, että ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen toimet tukevat toisiaan.