Luontopohjaisten ratkaisujen suunnittelussa auttaa viherkerroin

Alueellinen viherkerroin soveltuu yleispiirteiseen suunnitteluun

Alueellinen viherkerroin on suunniteltu edistämään kokonaisvaltaisesti ekosysteemipalvelujen sisällyttämistä osaksi kaupunkien maankäytön sekä julkisten tilojen suunnittelua [1]. Alueellinen viherkerroin täydentää pihasuunnittelussa jo pidempään käytettyä korttelipohjaista viherkerrointa. Hyödynnettäessä alueellista viherkerrointa tarkastelunkohteena ovat kuitenkin pääsääntöisesti yleinen aluesuunnittelu, kuten julkiset katu- ja viheralueet. Esimerkiksi Turku on kokeillut menetelmää kaupunginpuutarhan asemakaava-alueelle osana CANEMURE-hanketta [2].

Alueellinen viherkerroin ottaa huomioon muun muassa eri viherratkaisujen ekologisuuden, toiminnallisuuden ja maisema-arvon. Alueellisen viherkertoimen avulla voidaan luoda monitoiminnallisia viheralueita ja käsitellä samanaikaisesti monia eri kysymyksiä, kuten ilmastonmuutokseen sopeutumista ja hyvää ääniympäristöä. Työkalun avulla voidaan myös edistää sektoreiden välistä yhteistyötä tuomalla yhteen kaupunkisuunnittelijoiden ja maisema-arkkitehtien lisäksi erityisalojen asiantuntijat, kuten ekologit, hulevesi- ja meluasiantuntijat. [1] Eri viherkerrointyökalut täydentävät toisiaan, sillä niiden avulla voidaan toimia eri tarkastelutasoilla.

Tontti- ja korttelipohjainen viherkerroin soveltuu pihasuunnitteluun

Tontti- ja korttelipohjaista viherkerrointa voidaan käyttää pihasuunnittelun tarkistustyökaluna. Sillä arvioidaan kasvillisuuden sekä ekologisesti hyödyllisten pintojen (läpäisevyyden) määrää ja laatua suhteessa kohteen pinta-alaan. [3], [4], [5]

Useat viherkertoimet arvioivat suuntaa antavasti myös huleveden viivytyspotentiaalia. Viherkertoimen avulla voidaan siis havainnollistaa, kuinka paljon viherpinta-alaa tarvitaan esimerkiksi luonnonmukaiseen hulevesien hallintaan [3], [4], [5].

Viherkerrointyökalun avulla voidaan laskea tontin tai piha-alueen kannalta tavoiteltava kasvillisuuden ja vettä viivyttävien rakenteiden määrä. Mitä enemmän siniviherrakenteita tarkasteltavalla alalla on, sitä parempi on kertoimen avulla sille saatava vihertehokkuusluku. ([3], [4], [5] Siksi erilaisilla pinta-alojen muodoilla eli kasvullisilla osilla on merkitystä kokonaisuuden kannalta.

Viherkertoimen käyttöä voidaan edellyttää asemakaavassa

Suurimmissa suomalaisissa kaupungeissa viherkerrointa on käytettävä asemakaavojen laatimisessa ja laskelma on esitettävä viimeistään rakennuslupavaiheessa. Kaupunkikohtaisissa kertoimissa on kuitenkin eroja, minkä vuoksi ne eivät ole täysin vertailukelpoisia keskenään [6].

Moni kaupunki Suomessa on jo ottanut viherkertoimen käyttöönsä. Esimerkiksi Vantaalla on linjattu (1.9.2020), että kaikissa asemakaavoissa tarkistetaan vihertehokkuuden toteutuminen ja se on edellytyksenä rakennusluvan saamiselle [7] . Turussa kaupunginhallitus on säätänyt (8.2.2021) viherkertoimen soveltamisesta ja tavoitetasojen asettamisesta uusissa asemakaavoissa (kuva 1). Vihertehokkuuden tavoitetasot sisällytettiin myös uuteen rakennusjärjestykseen, ja siten ne koskevat myös jo olemassa olevia asemakaava-alueita ja merkittäviä rakennuslupia [8].

Helsingissä viherkertoimen käyttöönoton arviointi tuotti tärkeitä tuloksia viherkertoimen merkittävyydestä, vaikuttavuudesta ja haasteista:

• Viherkerroin oli vakiintunut asemakaavoituksessa ja maankäytön suunnittelijoiden keskuudessa. Sen käyttö painottui asuinrakentamiseen, ja sen havaittiin olevan erityisen tehokas asuntokerrosalan suuren määrän takia.
• Viherkertoimen käyttö muilla kuin asuinkortteleilla oli vielä harvinaista ja sen toivottiin lisääntyvän.
• Viherkerroin on tehokas ohjausväline hankkeiden toteutumisen seurannassa, ja viherkertoimen käyttö on myös lisännyt vihersuunnittelun ja hulevesien hallinnan merkitystä hankkeiden suunnitteluprosessissa. [10]

Selvityksessä kävi ilmi myös useita haasteita:

• Kertoimen toteutumisen varmistaminen asemakaavoituksessa koettiin hankalaksi, koska se vaatii karkean pihasuunnitelman tekemisen laskelman perustaksi.
• Erityisesti hulevesien näkökulmasta, yhteispihakortteleissa tonttien jakautuminen ei aina ole tasainen, mikä osoittaa, että korttelikohtainen hulevesien käsittely voi olla järkevämpi vaihtoehto.
• Kaupunkitasolla käytetään samaa tavoitelukua, vaikka olosuhteet vaihtelevat huomattavasti. Tavoitelukua ehdotettiin muutettavaksi erityisesti ”helpoissa” kohteissa.
• Säilytettävän kasvillisuuden ja maaperän rooli on suuri viherkerroinlaskennassa, voi tehdä tavoitteen saavuttamisesta haastavaa uusilla kasvittomilla tonteilla.
• Maisemallisesti tärkeiden puiden huomioiminen on ollut haastavaa, minkä vuoksi erilliset kaavamääräykset voivat olla tarpeen viherkerrointa täydentämään.
• Viherkerroin ei ohjaa viherkattojen rakentamiseen tehokkaasti, vaan erilliset viherkattomääräykset ovat selkeämpi ohjauskeino. Esimerkiksi, jo edellä mainitun rakennusjärjestyksen avulla. [10]

Haasteista huolimatta viherkertoimen käyttö koettiin tärkeäksi. Se auttaa esimerkiksi suunnittelijoita löytämään parhaat ratkaisut sekä kannustaa kokeilemaan uusia ideoita. Lisäksi viherkertoimen toimii ekologisten ratkaisujen puolestapuhujana ja varmistaa suunnittelun laadun, minkä vuoksi sen käyttö on suositeltavaa. [10] Tärkeää on kuitenkin muistaa tapauskohtaisuuteen ja sovellettavuuteen liittyvä näkökohtia, muun muassa erillisten kaavamääräys tarpeiden osalta.

Viherkertoimen käyttöä voidaan edistää tontinluovutusehdoissa

Asemakaavoituksen lisäksi viherkertoimen käyttöä voidaan edistää tontinluovutusehdoissa ja suunnittelukilpailuissa. Tämä voi olla tehokas keino viherrakenteiden ylläpitämiseksi ja lisäämiseksi, sillä monilla kaupunkialueilla suuri osa viherpinta-alasta sijaitsee juuri tonteilla.

Viherkertoimen käytäntöön viemistä ja sovittamista yhteen muun sääntelyn kanssa voivat hankaloittaa muun muassa taloudellisien kannustimien puuttuminen ja vapaaehtoisuus [3]. Vihertehokkuuden toteutumista tontinluovutusehdoissa onkin tärkeää seurata, jotta voidaan arvioida hankkeiden tuloksellisuutta.

Kaupunkisuunnittelun toimijoiden tarkistuslista: luontopohjaiset ratkaisut

Seuraavan kysymyslistan avulla voidaan edistää luontopohjaisten ratkaisujen huomioimista osana kaupunkisuunnittelua.

[16]