Pirkanmaa – lämpimämpiä järvilaaksoja ja viileämpiä ylämaita

Suomalaista perusmaisemaa

Pirkanmaata ympäröivät pohjoisessa Etelä-Pohjanmaan, idässä Keski-Suomen, etelässä Kanta-Hämeen ja lännessä Satakunnan maakunnat. Ilmastollisesti se kuuluu lähes kokonaan eteläboreaaliseen ilmastovyöhykkeeseen, vain pohjoisin osa (Parkano, Kihniö ja Virrat) kuuluu pääosin keskiboreaaliseen vyöhykkeeseen.

Ilmastollisesti Pirkanmaalta löytyy sekä laajoja vesistöalueita että ympäristöään korkeampia ja karumpia metsäisiä vedenjakajaseutuja maakunnan pohjoisosasta. Maakunnan jakson 1991–2020 ilmastoa kuvaavana esimerkkiasemana toimii Tampere-Pirkkalan lentoaseman sääasema.

Järvilaaksoissa on lämpimämpää

Pirkanmaalla vuoden keskilämpötila on tyypillisesti isoissa järvilaaksoissa noin +5 astetta (°C) ja maakunnan pohjoisosan ylänköseuduilla reilut +3 astetta. Vuoden kylmin kuukausi on yleensä helmikuu, jonka keskilämpötila on keskimäärin -6…-7 astetta. Kylmintä on maakunnan pohjoisosassa ja hieman lauhempaa etelä- ja lounaisosassa.

Lämpimimmän kuukauden, heinäkuun, keskilämpötila vaihtelee ylänköseudulle tyypillisestä noin +16 asteesta suurten järvien alueen +17 asteeseen. Hellepäiviä on maakunnan lounaisosassa keskimäärin 15–17 ja itä- ja pohjoisosassa 12–13 kesässä. Hallaöitä on kesän aikana tyypillisesti 1–5.

Kuivinta on helmi- ja huhtikuussa

Vuoden sademäärä on suuressa osassa maakuntaa keskimäärin 600–650 millimetriä kohoten ylämailla paikoin 700 millimetriin. Suurin Pirkanmaalla saatu vuotuinen sadesumma on lähes 1000 millimetriä, kun taas pienimmät vuosisademäärät ovat jääneet reiluun 350 millimetriin.

Vuoden sateisin kuukausi on yleensä heinäkuu, jolloin sataa keskimäärin noin 75 millimetriä. Vähiten puolestaan sataa yleensä helmi-, maalis- ja huhtikuussa, keskimäärin 30–35 millimetriä. Maakunnan tilastoista löytyy myös muutamia jokseenkin sateettomia kuukausia.

Lumisuus kasvaa järvilaaksoista ylämaille

Pirkanmaalla on erotettavissa lumioloiltaan erilaisia alueita. Suuret järvilaaksot, erityisesti Näsijärven ja Längelmäveden alueet, ovat selvästi vähälumisempia ja niiden lumipeiteaika on lyhyempi kuin itäisillä ja erityisesti pohjoisilla vedenjakajaseuduilla.

Keskimäärin talven ensilumi sataa maakunnassa marraskuussa. Pysyvän lumipeitteen raja etenee noin kolmessa viikossa maakunnan halki. Jaksolla 1991–2020  pysyvä lumipeite satoi maakunnan pohjoisosaan joulukuun alkupuolella ja eteläosaan joulukuun puolivälin jälkeen. Lumipeite on tavallisesti paksuimmillaan helmikuun loppupuolella, jolloin lumensyvyys vaihtelee suurten järvilaaksojen noin 30 senttimetristä ylämaiden noin 40 senttimetriin.

Pysyvä lumipeite katoaa eteläisistä järvilaaksoista keskimäärin huhtikuun alussa ja pohjoisosien ylänköseuduilta kuukauden puolivälissä. Eroa on siis maakunnan sisällä 2–3 viikkoa. Lumipeiteaika kestää noin 3–4 kuukautta ja jää suurten järvien rantamilla useita viikkoja lyhyemmäksi kuin ylämailla.

Kevät alkaa maaliskuun lopulla

Pirkanmaalla termisten vuodenaikojen vaihtumisajankohdat noudattelevat myös korkeussuhteiden mukaista aluejakoa. Syksy alkaa maakunnan pohjois- ja koillisosan ylämailla tyypillisesti syyskuun puolivälin jälkeen ja alavammilla alueilla syyskuun loppupuolella. Talveen puolestaan siirrytään ylämailla marraskuun puolivälissä ja muuallakin ennen kuukauden loppua.

Kevät koittaa maakunnan lounaisosassa keskimäärin maaliskuun puolivälissä ja Parkano-Juupajoki-linjan koillispuolella maaliskuun lopussa. Talven pituus on siis ylämailla noin pari viikkoa pitempi kuin alavilla seuduilla. Kesä alkaa alavammilla seuduilla toukokuun puolivälin tuntumassa, ylämailla noin viikkoa myöhemmin.

Edulliset lämpöolot

Terminen kasvukausi alkaa Pirkanmaan maakunnan lounaisosan edullisilla kasvupaikoilla viikon aikaisemmin kuin pohjoisen ja koillisen ylämailla. Jakson 1991–2020 aikana kasvukausi alkoi Tampereella keskimäärin ennen huhtikuun puoliväliä ja päättyi keskimäärin lokakuun lopussa.

Kasvukauden pituus vaihtelee ylämaiden 170 ja suurten järvilaaksojen 190 päivän välillä (noin 5,5–6 kuukautta), eli kasvukauden pituudessa on reilun kahden viikon ero maakunnan sisällä. Kasvukauden aikana keskimäärin kertyvä tehoisa lämpösumma on ylämaiden noin reilun 1100 vuorokausiasteen (°Cvrk) ja Näsijärven ja Längelmäveden laaksojen hieman yli1300 vuorokausiasteen välillä.

Keskimäärin kasvukauden aikana sataa 350–400 millimetriä. Sateisina kasvukausina vettä voidaan kuitenkin saada jopa 500–600 millimetriä, kun taas kuivina kasvukausina sademäärä jää 200–250 millimetriin.

Pirkanmaan ilmasto lämpenee ja sademäärä kasvaa

Ilmastonmuutosarviot maakuntatasolle on toistaiseksi laskettu/olemassa ilmastolliseen vertailukauteen 1981–2010 verrattuna. Ilmaston arvioidaan lämpenevän Pirkanmaalla kuluvan vuosisadan aikana noin 1,9–5,1 °C verrattuna kyseiseen jaksoon (kuva 1, vasen). Lämpenemisen määrä riippuu siitä, miten maailmanlaajuiset kasvihuonekaasupäästöt kehittyvät tulevina vuosina. On myös hyvä huomata, että ilmasto on jo lämmennyt: jakso 1991–2020 oli noin 0,6 °C lämpimämpi kuin 1981–2010.

Kuukausitasolla lämpötilan muutoksia on arvioitu vuosisadan puoliväliin asti. Lämpötila kohoaa kaikkina kuukausina verrattuna jaksoon 1981–2010, mutta eniten marraskuun ja maaliskuun välillä (kuva 2, vasen).

Vastaavasti vuotuisten sademäärien arvioidaan kasvavan alueella vuosisadan aikana 6–15 prosenttia verrattuna jaksoon 1981–2010 (kuva 1, oikea). Keskimäärin vuodessa sataisi 680–740 mm.

Vuosisadan puoliväliin mennessä sademäärät kasvavat lähes kaikkina kuukausina, mutta elokuussa muutos on pieni. Sadetta tulisi eniten marras-helmikuussa (kuva 2, oikea).

Lähteet: [1], [2], [3], [4], [5]