Suomen alueelliset ilmastonmuutosskenaariot
Interaktiivisen karttatyökalun avulla voi tarkastella, miten Suomessa ja sen maakunnissa lämpötilat ja sademäärät muuttuvat ilmastonmuutoksen myötä. Työkalu tukee etenkin ilmastonmuutokseen sopeutumista. Sitä voi käyttää kuka tahansa, joka tarvitsee alueellista tietoa Suomen ilmaston muuttumisesta.
Suomen alueelliset ilmastonmuutosskenaariot
Tarkastele muuttuvaa ilmastoa maakunnittain.
Työkalu tarjoaa alueellista ilmastonmuutostietoa
Interaktiivinen Suomen alueelliset ilmastonmuutokset -karttatyökalu tarjoaa mahdollisuuden tarkastella, miten lämpötilan ja sademäärien arvioidaan muuttuvan Suomessa ja sen maakunnissa. Ilmastonmuutos vaikuttaa eri maakuntiin eri tavoin, minkä vuoksi alueellinen tieto muutoksesta on tärkeää. Työkalu auttaa hahmottamaan, miten esimerkiksi talvien leudontuminen tai kesien sateisuus voi vaikuttaa alueellisesti.
Tiedot odotettavista muutoksista auttavat arvioimaan, miten ilmastonmuutos koskettaa arkea, luontoa tai elinkeinoja. Alueellinen näkökulma tekee ilmastonmuutoksesta konkreettisemman ja tukee sopeutumista muuttuvaan ilmastoon. Työkalua voivat käyttää niin kansalaiset, opiskelijat kuin päätöksentekijätkin eli kuka tahansa, joka tarvitsee visuaalista tietoa Suomen ilmaston muuttumisesta.
Työkalu esittää käyttäjän valitsemia tietoja kartalla ja kuvaajina
Työkalu sisältää Suomen maakuntakartan, kaksi kuvaajaa sekä valikkoja, joista voi valita kartoilla ja kuvaajissa esitettävät asiat (kuva 1). Sekä kartta että kuvaajat päivittyvät käyttäjän valintojen mukaan.
Kuva 1. Kuvakaappaus alueellista ilmastonmuutostietoa tarjoavasta työkalusta, joka sisältää kartan maakuntajaolla, kuukausi- ja vuosikeskiarvokuvaajat sekä näitä ohjaavat vetovalikot. Karttalähde: Maanmittauslaitos.
Työkalu esittää ilmastollisia 30 vuoden keskiarvoja, jolloin esimerkiksi vuosisadan puolivälin 2050 lukuarvot edustavat jakson 2035–2064 ilmasto-oloja. Ylempi kuvaaja näyttää kuukausikeskiarvot ja alempi vuosikeskiarvot.
Käyttäjä voi ladata kuvaajien aineistot myös itselleen joko kuva- tai datatiedostoina. Aineistoja voi käyttää vapaasti, edellyttäen, että datan lähde mainitaan: Ilmasto-opas.fi ja Ilmatieteen laitos.
Valikoista käyttäjä voi valita alueen, tulosarvon, muuttujan, päästöskenaarion sekä tarkasteltavan ajanjakson:
- Alue: Käyttäjä voi valita tarkasteltavaksi alueeksi yksittäisen maakunnan tai koko Suomen. Alueen voi valita myös kartalta.
- Tulosarvo: Työkalussa voi tarkastella joko muutosta verrattuna nykyilmastoon (jakso 1991–2020) tai absoluuttisia arvoja.
- Muuttuja: Ilmastomuuttujaksi voi valita joko (keskimääräisen) lämpötilan tai sademäärän.
- Skenaario: Käyttäjä voi valita kasvihuonekaasujen päästöskenaarion neljästä vaihtoehdosta. Kartta näyttää yhden valitun skenaarion tiedot kerrallaan, mutta kuvaajissa kaikki neljä skenaariota näkyvät yhtä aikaa. Kuvaajissa voi myös piilottaa tai palauttaa näkyviin yksittäisiä skenaariota napauttamalla kuvaajien yläpuolella olevia skenaarioiden nimiä.
- Ajanjakso: Työkalussa voi valita tarkasteltavaksi lähihetken (2030), vuosisadan puolivälin (2025) tai vuosisadan lopun (2085).
- Palaa oletusvalintoihin -painike palauttaa oletusnäkymän, jossa aluevalintana on koko Suomi.
Työkalussa voi tarkastella neljää eri tulevaisuusskenaariota
Työkalun avulla voi siis tarkastella ilmaston muuttumista neljän päästöskenaarion mukaan, jotka on kuvattu alla. Skenaariot kuvaavat kasvihuonekaasupäästöjen erilaisia tulevaisuuden kehityspolkuja.
- Matalat päästöt SSP1-2.6: Erittäin tehokkaat päästöjen rajoitustoimet. Maapallon keskilämpötila olisi noussut 1,8 °C (epävarmuusväli 1,3–2,4 °C) verrattuna teollistumista edeltävään aikaan.
- Keskitie SSP2-4.5: Ilmastopolitiikan puolittainen onnistuminen. Maapallon keskimääräinen lämpötilan arvioitu nousu tämän vuosisadan lopulla olisi 2,7 (2,1–3,5) °C.
- Melko voimakkaat päästöt SSP3-7.0: Ilmastopolitiikka pääosin epäonnistuu. Maailmanlaajuinen keskilämpötilan nousu tämän vuosisadan lopulla olisi 3,6 (2,8–4,6) °C.
- Voimakas päästöjen kasvu SSP5-8.5: Pyrkimys päästöjen rajoittamiseen epäonnistuu täysin. Keskimääräinen maailmanlaajuinen lämpötilan nousu tämän vuosisadan lopulla olisi 4,4 (3,3–5,7) °C. [1]
Arviot tulevasta ilmastosta perustuvat 28 maailmanlaajuiseen CMIP6-ilmastomalliin [1]. Aineisto perustuu 10 x10 km:n hilaan Suomen virallisessa karttaprojektiossa (EPSG:3067 - ETRS89/TM35FIN). Alkuperäinen aineisto on ladattavissa .csv-muodossa paikkatietopalvelu Paitulista [2].
Aiheesta muualla
Suomen tulevan ilmaston ennustedata Paituli-palvelussa
Suomen tulevan ilmaston keskilämpötila ja sademäärä sekä niiden muutokset on laskettu vuoteen 2085 saakka käyttäen SSP-skenaarioita.
Katso myös
Tuottajatahot
Sisältö on tuotettu LähiTapiolan rahoittamassa TAPSI-hankkeessa.