Euroopan matkailukohteet sekä kärsivät että hyötyvät ilmastonmuutoksesta
Matkailu on taloudellisesti merkittävä toimiala Euroopassa, ja sen merkitys kasvanee tulevaisuudessa entisestään. Ilmastonmuutos vaikuttaa siihen, mihin matkailijavirrat tulevaisuudessa suuntautuvat. Herkimpiä ilmastonmuutokselle ovat säätekijöistä riippuvaiset matkailutuotteet kuten rantalomat ja vuoristojen hiihtokeskukset.
Eurooppa hallitsee maailman matkailumarkkinoita
Matkailu on maailman nopeimmin kasvava toimiala [1], ja sillä on Euroopalle suuri taloudellinen merkitys. Vuonna 2006 matkailun osuus EU:n bruttokansantuotteesta oli 5 %, ja matkailuala kattoi 5,2 % EU:n työllisyydestä. [2] Mikäli mukaan lasketaan myös muut matkailua sivuavat sektorit, kuten rakennustoiminta, liikenne ja kulttuuri, matkailun osuus bruttokansantuotteesta nousee 10 prosenttiin ja työllistämisvaikutus 12 prosenttiin. [3]
Eurooppa hallitsee maailman matkailumarkkinoita, sillä vuonna 2009 noin puolet kansainvälisestä matkailusta kohdistui Eurooppaan. Viiden merkittävimmän kohdemaan joukossa oli kolme eurooppalaista valtiota: Ranska, Espanja ja Italia. Suurin osa Euroopan matkoista oli eurooppalaisten itsensä tekemiä. Eurooppalaisista eniten rahaa matkailuun kuluttivat saksalaiset, britit ja ranskalaiset. [4]
Euroopan matkailualan arvioidaan kasvavan tulevaisuudessa elintason nousun ja vapaa-ajan lisääntymisen myötä. [5] Etenkin suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle matkailijoiden määrä voi kasvaa. Ilmastonmuutos vaikuttaa kuitenkin siihen, mihin matkat tulevaisuudessa suuntautuvat.
Ilmasto vaikuttaa matkakohteen valintaan
Ilmasto-olosuhteilla on usein suuri vaikutus matkakohteiden houkuttelevuuteen. Kesämatkailijat arvostavat sopivaa lämpötilaa, auringonpaistetta sekä merenrantaa. He karttavat alueita, joilla sataa paljon ja on liian kuumaa tai kylmää. Myös sään ääri-ilmiöiden tai tautien riski vähentää matkailijoiden kiinnostusta samoin kuin poliittinen epävakaus sekä köyhyys kohdealueella. [6] [7]
Ilmastonmuutoksen myötä Euroopan kesien ennustetaan lämpenevän ja sateiden vähenevän. Matkailun kannalta tämä merkitsee sitä, että neljän asteen lämpötilan nousu siirtäisi suotuisimman kesämatkailualueen Välimereltä Itämerelle. [1] Kevät- ja syysmatkailun osalta Välimeren asema sen sijaan vahvistuu. Joidenkin arvioiden mukaan Keski-Euroopan matkailuala hyötyy ilmastonmuutoksesta absoluuttisesti mitattuna eniten (kuva 1). Suhteellisesti tarkasteltuna suurin voittaja on Pohjois-Eurooppa, jossa matkailutoiminta on tällä hetkellä verrattain vähäistä. [8] Etelä-Eurooppa kärsii tappioita kummallakin mittaustavalla.
Kuva 1. Matkailusta saatujen tulojen muutos (miljoonaa euroa) vuosisadan loppuun mennessä kahdella eri lämpenemisskenaariolla. [8]
© Cicsar J.-C. PESETA report
Talvisin puolestaan hiihtokeskukset houkuttelevat matkailijoita, jotka arvostavat hyviä hiihto- ja lasketteluolosuhteita. Ilmastonmuutos leudontaa Euroopan talvia ja lisää sateisuutta. Alpeilla ilmastonmuutoksen vaikutukset talvimatkailuun ovat pääosin negatiivisia, sillä lumen määrä vähenee ja luminen aika lyhenee. Talvimatkailuun sopivat alueet vähenevät tulevaisuudessa, kun lumiraja vetäytyy lämpenemisen seurauksena korkeammalle. On arvioitu, että jokaista yhden asteen lämpötilan nousua kohti lumiraja nousee 150 metriä. [6] [9] Mikäli keskilämpötila nousee kolme astetta, pysyvä lumipeite on esimerkiksi Sveitsissä harvinaista alle 1200 metrin korkeudessa. [10] Ilmaston lämpeneminen myös sulattaa vuoristosta ikiroutaa, mikä voi johtaa maanvyöryihin ja vahingoittaa rakennuksia ja hiihtohissejä [11].
Sateisuuden lisääntyminen johtaa todennäköisesti lumen määrän kasvamiseen korkealla vuoristossa. Näin ollen korkealla sijaitsevat hiihtokeskukset hyötyvät ilmastonmuutoksesta. Esimerkiksi Sveitsin ja Ranskan hiihtokeskukset houkuttelevat tulevaisuudessa laskettelijoita Itävallasta ja Saksasta, joissa edes mantereinen ilmasto ei turvaa matalalla sijaitsevia hiihtokeskuksia. [9] Lumen määrän kasvamisessa on kuitenkin riskinsä, sillä lumi on tulevaisuudessa aiempaa märempää, mikä lisää lumivyöryjen mahdollisuutta. Näin ollen ilmastonmuutoksen sopeutumistoimiin kuluu entistä parempi suojautuminen lumivyöryiltä. [6]
Haavoittuvuus ilmastonmuutokselle vaihtelee suuresti
Ilmastonmuutokselle haavoittuvimpia ovat sellaiset matkakohteet, jotka ovat riippuvaisia säästä ja luonnonoloista. Välimeren matkailun suuri haavoittuvuus ilmastonmuutokselle selittyykin sillä, että se on rantalomiin keskittynyttä. Muualla Euroopassa matkailu on monipuolisempaa ja usein säästä riippumattomampaa, esimerkiksi kaupunki- ja kulttuurimatkailua. Myös Alppien hiihtoon ja lasketteluun perustuva talvimatkailu on varsin haavoittuvaista ilmastonmuutokselle. Toinen ilmastonmuutokselle herkistävä tekijä on riippuvuus kansainvälisistä matkailijoista. Ulkomaan matkoilla matkakohde valitaan usein ilmastollisten seikkojen perusteella. [1] Sen sijaan kotimaan matkailussa matkakohteen valintaa rajoittaa ajan puute, sillä kotimaassa matkustetaan yleensä viikonloppuisin tai lyhyillä lomilla. [12]
Matkailumarkkinat kokevat tulevaisuudessa suuria muutoksia, sillä juuri tärkeimmissä nykyisissä lähtömaissa kotimaan matkailun ennustetaan lisääntyvän merkittävästi. Kotimaan matkailu voi jopa kaksinkertaistua maissa, joiden ilmasto-olosuhteet paranevat, ja vähentyä 20 prosentilla maissa, joissa on tulevaisuudessa liian kuumaa ja kuivaa. [13] Kotimaan matkailun lisääntyminen vähentää todennäköisesti ulkomaan matkojen kysyntää, mikä vaikuttaa negatiivisesti maihin, jotka ovat riippuvaisia kansainvälisestä turismista.
Matkailualalla sopeudutaan muuttuvaan ilmastoon
Talvikauden keinotekoinen pidennys sekä talvikohteiden lisääminen lumettamalla on lisääntynyt viime vuosina. Lumetus on kuitenkin rajallinen keino sopeutua ilmastonmuutokseen: sen kustannukset nousevat lämpötilan nousun myötä, minkä lisäksi se on ongelmallista vedenkäytön ja ympäristökuormituksen takia. [14] Esimerkiksi Sveitsissä lumetukseen käytettiin noin 18 miljoonaa kuutiometriä vettä talvikaudella 2007-08. Rahaa yhden rinnekilometrin lumetukseen kuluu vuosittain 40 000-50 000 euroa [15]. Lumetuksen sijaan matalalla sijaitsevien hiihtokeskusten kannattaa kehittää vaihtoehtoista ohjelmaa matkailijoiden houkuttelemiseksi tulevaisuudessa [6]. Nykyisestä ohjelmatarjonnasta esimerkiksi terveysmatkailun suosio voi lisääntyä väestön ikääntyessä [1].
Kesämatkailuolosuhteiden paraneminen auttaa ainakin osittain korvaamaan talvimatkailusta aiheutuvia tappioita. Kesät muuttuvat lämpimämmiksi ja kuivemmiksi, ja kesäkausi pitenee [6]. Alpit voivatkin olla otollinen vaihtoehto matkailijoille, joita perinteiset rantalomat eivät kiinnosta [16].