Keski-Lappi – mannerilmastoa aapasoilla ja tuntureilla

Yli puolet pinta-alasta on aapasoita

Lapin maakunnan keskiosa eli Keski-Lappi koostuu kuudesta eri kunnasta. Suurimman osan alueesta käsittävät laajat Kittilän ja Sodankylän kunnat; lännessä Torninjokilaaksossa sijaitsevat Kolari ja Muonio sekä idässä Pelkosenniemi ja Savukoski. Ilmastollisesti alue kuuluu pohjoisboreaaliseen ilmastovyöhykkeeseen.

Keski-Lappia hallitsevat laajat aapasuot, joita on jopa noin 60 prosenttia sen pinta-alasta sekä suurten jokien laaksot. Lännessä on Tornionjoki-Muonionjoki ja Ounasjoki sekä idempänä Kemijoen sivujoet Kitinen, Luiro ja Kemihaara. Luonnonjärviä on vähän, mutta alueen pohjoisosassa sijaitsevat suuret Lokan ja Porttipahdan tekojärvet. Sekä laajoilla vetisillä soilla että tekojärvillä on oma vaikutuksensa alueen ilmastoon, sillä ne tasaavat kasvukauden lämpöoloja.

Koko alueella on myös tuntureita: lännessä korkeimpana Ylläs ja Pallas ja koillisessa Sokosti Saariselän eteläosassa. Alue on maamme mantereisinta, sillä se sijaitsee kaukana niin Pohjanlahdesta kuin Jäämerestäkin.

Keski-Lapin jakson 1991–2020 ilmastoa kuvaavana esimerkkiasemana toimii Sodankylän Tähtelän sääasema. Se sijaitsee Kitinen-joen loivassa laaksossa mäntykankaiden ympäröimänä edustaen hyvin Keski-Lapin ilmastoa. Artikkelin lopussa on linkki Ilmatieteen laitoksen sivulle, jossa voi tarkastella vertailukauden 1991–2020 ilmastotilastoja havaintoasemittain.

Maamme kylmintä aluetta

Vuoden keskilämpötila on Keski-Lapin alueella sen eteläisimpien osien 0 asteen (°C) ja Kittilän ja Sodankylän pohjoisreunan noin -1 asteen välillä. Alueella vallitsevan selkeän mannerilmaston takia kylmin kuukausi on yleensä tammikuu. Silloin keskilämpötila on -12 ja reilun -13 asteen välillä. Koko maamme kylmintä aluetta ovat Muonion ja Kittilän pohjoiset jokilaaksot, joissa on mitattu talvella yli 50 asteen pakkasia. Lännessä varsinkin Muonion ja Kolarin seudulla Kölivuoriston yli puhaltavat föhn-tuulet voivat ajoittain talvella nostaa lämpötiloja useita asteita plussan puolelle.

Vuoden lämpimin kuukausi on heinäkuu, jolloin keskilämpötila on enimmäkseen +14…+15 astetta. Lämpimintä on eteläosien jokilaaksoissa ja viileintä pohjoisosien korkeilla tuntureilla. Kesän hellepäiviä on esiintynyt vuosina 1991–2020 keskimäärin 4–8. Toisaalta lämpötila on kohonnut yli 32 asteen joinakin vuosina. Halla ei ole tavaton ilmiö keskikesälläkään, ja hallaöitä esiintyy tyypillisesti 6–15 kesässä.

Sademäärät riippuvat tuulen suunnista

Vuotuinen sademäärä on suurimmassa osassa Keski-Lapin aluetta 500–600 millimetriä. Vuoden sademäärästä lähes puolet tulee lumena. Karkeasti ottaen sademäärät kasvavat luoteesta kaakkoon siirryttäessä. Kuivinta on Ounasjoen ja Kitisen laaksoissa. Hieman ympäristöään suurempia sademääriä esiintyy etenkin eteläisellä Ylläs-Pallaksen tunturijonolla. Maaston korkeudella on huomattava vaikutuksensa alueen sademääriin riippuen vallitsevasta tuulen suunnasta.

Kuivimmat kuukaudet ovat melko usein helmi-, maalis- ja huhtikuu, jolloin sademäärät ovat tyypillisesti 30–35 millimetriä. Eniten sataa heinäkuussa, tyypillisesti 70–80 millimetriä.

Pysyvä lumipeite sataa lokakuussa

Keski-Lappi on valtaosaltaan melko yhtenäistä aluetta lumisuuden suhteen. Selvemmän poikkeuksen muodostavat Saariselän ja Pallas-Yllästunturien alueet. Suurissa jokilaaksoissa lunta kertyy talven mittaan korkeampia seutuja vähemmän.

Talven ensimmäinen lumipeite sataa keskimäärin Saariselän ja muilla pohjoisosan tuntureilla jo lokakuun alkupuolella ja muualla kuukauden puolivälin jälkeen. Suurten tekojärvien rantamilla ja eteläosan jokilaaksoissa ensilumi sataa lähempänä lokakuun loppua. Pysyvä lumipeitekin talveksi saadaan tyypillisesti lokakuun lopussa. Maa saa lumipeitteensä miltei koko alueella viikon sisällä pitempään sulana pysyviä tekojärvien rantamaita lukuun ottamatta.

Lumipeite kasvaa pitkän talven aikana aina huhtikuun alkupäiviin saakka, jolloin lumensyvyys on suuressa osassa aluetta 60–70 senttimetriä ja Pallas-Ylläs-tuntureilla sekä Saariselällä lähes 80 senttimetriä. Korkeimmilla tuntureilla lumi jakautuu usein varsin epätasaisesti, eli niiden lakialueilla ja jyrkillä rinteillä paistavat kivikot lumettomina, kun taas kuruihin lunta voi kertyä useita metrejä. Suurimmat lumensyvyydet ovat olleet 1,5 metrin luokkaa.

Lumien pääasiallinen sulaminen tapahtuu vasta toukokuussa. Yhtenäinen lumipeite katoaa ensimmäisenä aukeilta mailta jokilaaksoissa ja tekojärvien rantamilla toukokuun alkupuolella ja viimeisenä korkeilta tuntureilta touko-kesäkuun vaihteessa. Tunturien pohjoisrinteillä ja kuruissa lumet viipyvät useimpina vuosina kesäkuun lopulle ja viileinä kesinä aina heinäkuun puolelle saakka. Lumipeitteen kestoaika on 180–210 (noin 6–7 kuukautta) ja tuntureilla yli 200 päivää. Pisimpinä talvina lumi saattaa peittää maan jopa noin 8 kuukautta eli loka-toukokuun välisen ajan. Heinäkuussa maa voi valkaistua lähinnä rakeista, mutta aivan elokuun lopulla on tullut jo lumisateita.

Selkeät vuodenajat

Keski-Lapin mannerilmastolle on tyypillistä hyvin selkeät vuodenajat, joista talvi on hallitseva. Terminen syksy alkaa pohjoisen tunturiseuduilla jo elokuun lopussa ja muualla syyskuun alkupuolella. Syksy kestää noin 60 vuorokautta (2 kuukautta) talven alkaessa lokakuun loppupuoliskolla. Kevät koittaa alueen eteläosassa huhtikuun puolivälin tienoilla ja pohjoisosassa muutamaa päivää myöhemmin. Talvea kestää siten 170–200 päivää eli jopa yli 6 kuukautta.

Kesä saapuu tavallisesti kesäkuun alkupuolella ja alkaa viimeisimpänä korkeimmilla tuntureilla. Kesän pituus jää 70–80 vuorokauden (noin 2,5 kuukauden) mittaiseksi.

Suot ja tekojärvet tasaavat kasvukauden lämpöoloja

Terminen kasvukausi alkaa Keski-Lapin eteläosassa suurten jokien laaksoissa toukokuun puolivälin tienoilla ja muualla toukokuun loppuun mennessä. Kasvukautta kestää nelisen kuukautta, ja sen pituus on etelämpänä kymmenisen päivää enemmän kuin pohjoisempana. Tehoisan lämpötilan summa on Tornionjokilaakson pohjoisosan 750–800 vuorokausiasteen (°Cvrk) ja pohjoisen noin 600 vuorokausiasteen välillä.

Kasvukauden sadesumma vaihtelee täälläkin laajoissa rajoissa. Keskimäärin kasvukauden sademäärä on Keski-Lapissa 220–280 millimetriä. Kuivuus ei ole täällä niin paha ongelma kuin etelämpänä. Myöhään sulava lumi, vetiset suot ja pienempi haihdunta takaavat useimpina kasvukausina riittävästi kosteutta.

Keski-Lapin ilmasto lämpenee ja sademäärä kasvaa

Ilmastonmuutosarviot maakuntatasolle on toistaiseksi laskettu/olemassa ilmastolliseen vertailukauteen 1981–2010 verrattuna. Ilmaston arvioidaan lämpenevän Keski-Lapissa kuluvan vuosisadan aikana noin 2,1–6,0 °C verrattuna kyseiseen jaksoon (kuva 1, vasen). Lämpenemisen määrä riippuu siitä, miten maailmanlaajuiset kasvihuonekaasupäästöt kehittyvät tulevina vuosina. On myös hyvä huomata, että ilmasto on jo lämmennyt: jakso 1991–2020 oli noin 0,6 °C lämpimämpi kuin 1981–2010.

Kuukausitasolla lämpötilan muutoksia on arvioitu vuosisadan puoliväliin asti. Lämpötila kohoaa kaikkina kuukausina verrattuna jaksoon 1981–2010, mutta eniten marraskuun ja helmikuun välillä (kuva 2, vasen).

Vastaavasti vuotuisten sademäärien arvioidaan kasvavan alueella vuosisadan aikana 7–20 prosenttia verrattuna jaksoon 1981–2010 (kuva 1, oikea). Keskimäärin vuodessa sataisi 570–640 mm.

Vuosisadan puoliväliin mennessä sademäärät kasvavat kaikkina kuukausina, mutta kesällä muutos on pieni. Sadetta tulisi eniten marras-helmikuussa (kuva 2, oikea). Arviot tulevasta ilmastosta perustuvat 28 maailmanlaajuisella ilmastomallilla (CMIP5-mallisukupolvi) tehtyihin laskelmiin.

Lähteet: [1], [2], [3], [4], [5]