Pidentyvä kesäkausi houkuttelee lomailemaan Suomessa

Artikkeli

Kesät lämpenevät ja pitenevät, mutta myös sään ääri-ilmiöt voivat lisääntyä. Vesien virkistyskäytön suosio kasvaa, tosin rajoitteena ovat etenkin Itämerellä yleistyvät sinileväkukinnot. Matkailuala hyötyy ilmastonmuutoksesta, ja Suomen kesää kannattaa markkinoida nykyistä voimakkaammin myös ulkomaisille matkailijoille.

Sään ääri-ilmiöt lisääntyvät

Pohjoisilla leveysasteilla ilmaston ennustetaan lämpenevän voimakkaammin kuin muualla maapallolla. [1] Kesällä lämpötilojen muutos on kuitenkin vähäisempää kuin talvella. Ilmastomallinnuksilla tehtyjen ennusteiden keskiarvon perusteella kesälämpötilat kohoaisivat Suomessa 2-4 asteella vuosisadan loppuun mennessä. Korkeimpien lämpötilojen arvioidaan nousevan ja hellejaksojen yleistyvän. [2] Hellepäivien määrän ennustetaan 3-4-kertaistuvan ennen vuosisadan loppua. Ilmaston lämmetessä kesäkausi myös pitenee. [3]

Vuotuisten sademäärien arvioidaan kasvavan 12-22 prosentilla riippuen siitä, mitä kasvihuonekaasuskenaariota käytetään. Kesällä sateisuuden lisääntyminen on pienempää kuin talvella, ja joidenkin mallinnuksien mukaan kesän sademäärät voisivat jopa hieman vähetä. [2] Koska tulevaisuuden lämmin ilmakehä voi sisältää nykyistä suuremman määrän kosteutta, rankkasateet voivat yleistyä. [4] Lisäksi ilmastonmuutoksen arvioidaan voimistavan myrskyjä ja tulvia. [3]

Ilmaston lämpeneminen kohottaa myös vesistöjen lämpötiloja. Sekä sisävesien että meriveden pintalämpötila nousee suunnilleen yhtä paljon kuin ilman lämpötila. Sisävesien osalta etenkin korkeimpien pintalämpötilojen arvioidaan kohoavan nykyisestä: joissakin järvissä muutos voi olla jopa viisi astetta. [4] [5]

Lämpimät kesät houkuttelevat uimaan

Pääosin ilmastonmuutoksella on enemmän myönteisiä kuin kielteisiä vaikutuksia kesäharrasteisiin. Ilmaston lämpeneminen ja kesäkauden piteneminen parantavat monien lajien harrastusmahdollisuuksia, mutta uhkana on sään ääri-ilmiöiden yleistyminen. Ilmastonmuutoksen arvioidaan vaikuttavan eniten toimintoihin, jotka vaativat korkeita lämpötiloja ja auringonpaistetta, kuten uimiseen. [3]

Kuva 1. Lämmin kesäpäivä houkuttelee rannalle. Väinölänniemen uimaranta Kuopiossa.

© Wikimedia commons

Luonnonvesissä uimisen arvioidaan lisääntyvän ilman ja veden lämpötilojen kohotessa. Uimisen suosion kasvu voi aiheuttaa ruuhkautumista uimarannoille ja lisätä rantojen huollon kustannuksia. Toisaalta uimista haittaavat tulevaisuudessa leväkukintojen yleistyminen ja vedenlaadun heikkeneminen, jotka ovat ongelma etenkin Suomenlahden rannikolla. Meriveden laadun huononeminen voi lisätä maauimaloiden kysyntää sekä matkoja sisävesien äärelle. [3]

Matkailusesonki pitenee

Ilmastonmuutoksen vaikutukset kesämatkailuun ovat pääosin myönteisiä. Kesien lämpeneminen lisännee kotimaan matkailua. Myös kesäkauden piteneminen on matkailuyrittäjien kannalta myönteinen asia, sillä se pidentää matkailusesonkia ja voi auttaa tasoittamaan ruuhkahuippuja matkakohteissa. Toisaalta koulujen kesäloman ajoitus on yleensä merkittävin tekijä lomakauden ajoituksessa, joten kovin aikaiseen tai myöhään kesälle kotimaan matkailijat tuskin ajoittavat lomansa tulevaisuudessakaan. Matkailuyrittäjien kannattaa hyödyntää pidentynyt kesäkausi markkinoimalla Suomea ulkomaisille turisteille, joiden kotimaissa lomakausi on myöhemmin kuin Suomessa - etenkin, jos Etelä-Euroopan matkakohteet muuttuvat liian kuumiksi. [3]

Kesäkauden pitenemisen todellisista hyödyistä ollaan kuitenkin vielä epävarmoja, mikäli sateisuus lisääntyy kesäisin. Järvisuomalaisten matkailuyrittäjien mukaan matkailijat eivät ole halukkaita esimerkiksi melomaan, veneilemään ja patikoimaan, jos sää on liian sateinen tai myrskyinen. Lisäksi yrittäjät eivät välttämättä halua ottaa riskiä ohjelmatarjonnan järjestämisestä epämiellyttävissä tai vaarallisissa olosuhteissa. [3]

Sinilevä haasteena Itämerellä

Kesien lämpeneminen ja piteneminen vaikuttaa myös Itämeren virkistyskäyttöön. Lämmin sää saa ihmiset hakeutumaan vesistön äärelle vilvoittelemaan. Näin ollen mökkeilyn, veneilyn ja vapaa-ajankalastuksen suosio todennäköisesti kasvaa. [6]

Kuva 2. Turun saaristoa. Leväkukintojen runsastuminen voi paikoin haitata saariston virkistyskäyttöä.

© Rob Sinclair

Itämeren virkistyskäyttöä voi kuitenkin haitata se, että sinilevien kasvu nopeutuu ja laajat kukinnot yleistyvät keskikesällä eli suosituimpaan loma-aikaan. [6] [5] Kesäasuntojen ostajat ovat jo nykyään kiinnostuneita leväkukintojen todennäköisyydestä Suomenlahdella ja Saaristomerellä, joten mökkeilyn suosio kaikkein leväisimmillä merialueilla voi tulevaisuudessa jopa vähetä. [5] Itämeren virkistyskäyttöä ajatellen rehevöityminen olisi saatava hillittyä, tai muuten sinileväkukinnot voivat vähentää ilmaston lämpenemisen positiivisia vaikutuksia.

Tuottajatahot