Rakentaminen – Sopeutuminen
Ilmastonmuutoksen vaikutukset heikentävät maaperän ominaisuuksia ja lisäävät rakennusten ulkovaippaan kohdistuvaa kuormitusta. Kosteusolosuhteiden muutos, sulamis-jäätymissyklien tihentyminen ja energiatehokkuuden vaade pakottavat miettimään entistä tarkemmin julkisivu- ja rakennusmateriaalivalintoja. Kunta voi halutessaan painottaa ilmastonmuutokseen sopeutumista rakentamismääräyksien tulkinnoissaan.
Ulkoseinät ja viemärit kovilla
Leudoista talvista johtuen rakennuksen ulkoseinien saderasitus kasvaa. Saderasitusta voidaan pienentää rakennuksen, etenkin katoksen ja räystäiden, muotoilulla. Itse kattorakenteille ilmastonmuutos ei aiheuta suurta ylimääräistä rasitusta. Myös seinien tuulikuorma pysynee ennallaan.
Rankkasateiden lisääntyessä hulevesiviemäröinnin mitoituksia olisi hyvä tarkistaa korjausten yhteydessä. Katuverkoston kallistusten suunnittelussa voidaan ylivuotovesiä ohjailla alueille, joissa ne eivät aiheuta vahinkoja. Hulevesikysymys voidaan huomioida kunnan rakennusjärjestyksessä.
Rakentamismääräykset ja työmaiden valvonta keinoja kestävään rakentamiseen
Ilmastonmuutoksen huomioivia rakenteellisia ratkaisuja voidaan kirjata suunnittelualueiden rakentamistapaohjeisiin. Sopeutumisvelvoite voidaan ulottaa myös olemassa olevaan rakennuskantaan käyttötarkoitusten muutosten tai mittavien korjausten yhteydessä.
Säärasituksen kasvaessa rakennusmateriaaleihin ja työn laatuun olisi kiinnitettävä huomiota. Sääilmiöiden äärevöityminen vaikuttaa myös itse rakentamiseen. Rakennustarvikkeet on rakentamisen aikana suojattava hyvin ja voimakkaisiin tuuliin varauduttava.
Rakentamisessa huomioitava ulkoalueiden viihtyisyys
Hellejaksojen lisääntyminen saattaa ajoittain lisätä rakennusten tuuletus- ja jäähdytystarvetta. Yhä kuumempiin kesiin voidaan varautua varjostamalla etelän puoleisia ikkunoita lehtipuilla. Talvisin lehdettömät puut antavat auringon lämmön päästä rakennukseen. Suomessa hellejaksojen aiheuttamat ongelmat ovat toistaiseksi pieniä, mutta korostuvat suurkaupungeissa.
Sääolojen vaihtelu ja etenkin sulamis-jäätymissyklin vaihtelut tulevat hiljalleen lisäämään tarvetta kiinteistöjen ja niiden ulkotilojen ylläpitoon.
Lähteinä ,
- Parviainen, J. 2015. Kuntien ja maakuntien ilmastotyön tilanne 2015. Strategioista käytäntöön. Suomen Kuntaliitto, Helsinki. Kuntaliiton verkkojulkaisu. 77 s.
- Ilmastonkestävän kaupungin suunnitteluopas
- Ilmastonkestävä kaupunki (ILKKA): Viherkertoimen käyttö kaupunkisuunnittelussa (sivulta löytyy myös viherkerroin laskentatyökalu)
- Oy Eero Paloheimo Ecocity Ltd. 2013. Viherkerroinmenetelmän kehittäminen Helsingin kaupungille. Loppuraportti. Ilmastonkestävä kaupunki (ILKKA). 25 s.
- Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä. 2012. Pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategia. HSY:n julkaisuja 10/2012. 29 s.
- Ilmatieteen laitos: Rakennusten energialaskennan ilmastolliset testivuodet (nykyilmastossa ja tulevaisuuden ilmastossa)
- Ilmatieteen laitos: Rakennusfysiikan ilmastolliset testivuodet (FRAME-hanke)
- Kuismanen, K. 2005. Ilmaston vaikutus pientalojen suunnitteluun. ECONO-hankkeen julkaisu.
- Tulvariskien hallinta paranee, kansalaiset mukaan suunnitteluun - Maa- ja metsätalousministeriön tiedote 30.5.2010
- Kuntaliitto: Maankäyttö, maapolitiikka ja yhdyskuntasuunnittelu
- Arkkitehtiliitto SAFA: Kestävän suunnittelun linkkilista
- Lahdensivu, J. 2010. Julkisivujen ja parvekkeiden kestävyys muuttuvassa ilmastossa. Ympäristöministeriö, Helsinki. Suomen ympäristö 17/2010, Rakennettu ympäristö. 64 s.
- Tampereen teknillinen yliopisto: Paikalliset sääolosuhteet vaikuttavat ratkaisevasti elementtikerrostalojen korjaustarpeeseen - Väitöstiedote 19.03.2012
- Lahdensivu, J. 2012. Voidaanko ilmastonmuutoksen vaikutuksiin vaikuttaa julkisivukorjauksilla? Tampereen teknillinen yliopisto, Tampere. Videoitu esitys Ilmastonmuutos ja paikalliset ratkaisut - mitä Ilmasto-opas.fi tarjoaa? -seminaarissa 11.10.2012. (YouTube-video 17:38)
Tarkistuslista
Käytännön toimenpiteet: Onko tulva-alueet huomioitu uuden rakennuskannan sijaintia suunniteltaessa?
Haavoittuvuuden arviointi: Onko rakennetussa ympäristössä sattuneita tulvatilanteita dokumentoitu? Onko niistä otettu oppia?
Tiedotus ja viestintä: Onko kokemusperäinen tieto paikallisista sääolosuhteista huomioitu kaavoituksessa ja rakentamisessa? Tiedätkö, miten paikallisilmaston ennakoidaan muuttuvan?
Käytännön toimenpiteet: Onko riittävä kosteussuojaus huomioitu uusissa kohteissa, etenkin rakentamisen aikana?