Ympäristönsuojelu – Hillintä
Ympäristöluvat ja niiden sisältöön vaikuttaminen ovat yksi merkittävimmistä mahdollisuuksista vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Kunnan ympäristöviranomainen voi kiristää lupavaatimuksia ilmapäästöjen osalta suoraan siltä anottavissa luvissa.
Ympäristötoimella on suuri rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä
Ilmastonmuutos on haaste kuntien ympäristönsuojelun toimialalle, jonka tehtävä on edistää ympäristönsuojelua kunnan alueella. Kuntien ympäristönsuojelua säätelevät erityisesti maankäyttö- ja rakennuslaki, luonnonsuojelulaki sekä laki kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta. Säädökset korostavat ympäristöä ihmisten näkökulmasta. Kunnan tulee turvata terveellinen elinympäristö asukkailleen.
Paikallisagenda on kunnan pitkän tähtäimen strategia kestävän kehityksen toteuttamiseksi. Paikallisagendan teemoja voidaan syventää erilaisin strategioin ja järjestelmin. Ympäristöpolitiikan ja ympäristöjärjestelmän laatiminen kunnalle edesauttaa ilmastopäämääriä. Ilmastostrategia tai -ohjelma sitouttaa kunnan eri alojen toimijat pitkän aikavälin ilmastotavoitteisiin, joiden toteutumista tulee seurata sopivin indikaattorein, esimerkiksi kasvihuonekaasupäästöjen avulla.
Luvitus on toimiva keino päästövähennyksiin
Aluehallintovirastojen päättämissä lupa-asioissa kunnan ympäristölautakunnalla on mahdollisuus antaa ilmapäästöjen merkitystä korostava lausunto. Myös lupien järjestelmällisellä valvonnalla voidaan välillisesti vähentää päästöjä. Valvontatehtävien ja lupien myöntämisen yhteydessä voidaan antaa opastusta ilmastomyötäiseen toimintaan.
Ilmastonäkökulma kaikkeen kunnan päätöksentekoon
Ilmastonäkökulma ja -asiantuntemus tulee kunnassa saada mukaan kaikkeen päätöksentekoon. Esimerkiksi kaavoitusta koskevilla päätöksillä on suuri välitön ja välillinen vaikutus kasvihuonekaasujen päästöihin.
Lisäämällä kuntalaisille suunnattua ympäristövalistusta ja -tiedotusta voidaan muun muassa edistää energiansäästöä, lisätä energiatehokkuutta sekä parantaa jätteiden lajittelua kotitalouksissa. Ympäristöyhteistyö koulujen kanssa vaikuttaa oppilaiden ympäristötietoisuuteen ja sitä kautta ilmastomyötäiseen käyttäytymiseen myös tulevaisuudessa.
Lähteinä , , , ,
- Parviainen, J. 2015. Kuntien ja maakuntien ilmastotyön tilanne 2015. Strategioista käytäntöön. Suomen Kuntaliitto, Helsinki. Kuntaliiton verkkojulkaisu. 77 s.
- Kuluttajien energianeuvonta Eneuvonta.fi
- Hakanen, M. & Mattson, L. 2013. Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen vähentämistavoitteen asettamiseen ja seurantaan. Suomen Kuntaliitto, Helsinki. 18 s.
- Paavilainen, E. 2012. Esiselvitys kuntien ja valtion kumppanuusmenettelystä ilmastopäästöjen vähentämiseksi. Loppuraportti. Suomen Kuntaliitto, Helsinki. 21 s.
- Paavilainen, E. 2012. Kuntien kasvihuonekaasupäästöjen vähennystoimenpiteet ja kustannukset. Selvitys ei-päästökauppasektorin päästövähennystoimenpiteiden potentiaaleista ja kustannuksista kunnan näkökulmasta. Tampereen kaupunki, Kestävä yhdyskunta -yksikkö. 49 s.
- Paavilainen, E. 2012. Kuntien parhaat päästövähennystoimenpiteet. Raportti työpajan tuloksista 28.01.2012. Suomen Kuntaliitto, Helsinki. 34 s.
- Suomen Kuntaliitto.2012. Kuntien ilmastotyön rahoitusvaihtoehtoja. Kalvoesitys. 30 s.
- Kerkkänen, A. 2012. Ilmastonmuutos, hyvinvointi ja kuntatalous. Opas päätöksentekijöille ja valmistelijoille. Suomen Kuntaliitto. 64 s.
- Mattsson, L. 2012. Selvitys kuntien ilmastotyöstä. Suomen Kuntaliitto, Helsinki. 52 s.
- Sorvali, J. 2012. Maakunnalliset ilmastostrategiat. Haasteesta mahdollisuudeksi. Ympäristöministeriö, Helsinki. 51 s.
- Kuopion ilmastopoliittinen ohjelma 2009-2020
- Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030
- Helsingin kaupungin energiatehokkuussopimus
- Tampere pyrkii hiilineutraaliksi kaupungiksi
- Alueellista päästötietoa reaaliajassa
- Paperinkeräysastioiden vaihtaminen suurempiin vähentää päästöjä
Tarkistuslista
Sopimukset ja ohjelmat: Onko kunnassa laadittu tai tekeillä ilmastostrategia tai -ohjelma?
Ilmastostrategian tai -ohjelman laatiminen
Vahvuudet, puoltavat tekijät |
Heikkoudet, epävarmuudet |
Kustannukset, talousvaikutukset |
Sitouttaa kunnan toimijoita pitkän aikavälin tavoitteisiin. |
Strategioiden ja ohjelmien edistymistä tulee seurata systemaattisesti, muuten niiden hyödyt voivat jäädä saavuttamatta. |
+ Ilmastostrategiassa kustannussäästöjä voidaan saada välillisesti esim. energiansäästön kautta. Energiatehokkuussopimuksessa säästöt ovat välittömiä. |
Osoittaa konkreettisesti toimet, joilla ilmastonmuutosta voidaan hillitä kuntatasolla. |
Numeeristen tavoitteiden asettaminen voi olla haastavaa sekä teknisesti että poliittisesti. |
- Kustannukset voivat ainakin alussa nousta, kun tehdään investointeja. |
|
|
+/- Strategian ja ohjelmien laadinta sekä niiden seuranta vaativat työpanosta, vaikkakaan kustannukset eivät lopulta ole korkeita. |
|
|
+ Valtiovalta tarjoaa tukea energiatehokkuusselvityksiin (40–50 %) sekä toteutettaviin energiansäästöinvestointeihin (15–20 %). |
Sopimukset ja ohjelmat: Onko kunta mukana Kuntaliiton käynnistämässä Kuntien ilmastonsuojelukampanjassa? Onko kunta muussa yhteydessä laskenut kasvihuonekaasupäästönsä, päättänyt päästövähennystavoitteista ja laatinut kasvihuonekaasupäästöjen seurantaohjelman?
Kuntien ilmastonsuojelukampanjaan liittyminen
Vahvuudet, puoltavat tekijät |
Heikkoudet, epävarmuudet |
Kustannukset, talousvaikutukset |
Sitouttaa kunnan toimijoita pitkän aikavälin tavoitteisiin. |
Strategioiden ja ohjelmien edistymistä tulee seurata systemaattisesti, muuten niiden hyödyt voivat jäädä saavuttamatta. |
+ Ilmastostrategiassa kustannussäästöjä voidaan saada välillisesti esim. energiansäästön kautta. Energiatehokkuussopimuksessa säästöt ovat välittömiä. |
Osoittaa konkreettisesti toimet, joilla ilmastonmuutosta voidaan hillitä kuntatasolla. |
Strategioiden ja ohjelmien edistymistä tulee seurata systemaattisesti, muuten niiden hyödyt voivat jäädä saavuttamatta. |
- Kustannukset voivat ainakin alussa nousta, kun tehdään investointeja. |
|
|
+/- Strategian ja ohjelmien laadinta sekä niiden seuranta vaativat työpanosta, vaikkakaan kustannukset eivät lopulta ole korkeita. |
|
|
+ Valtiovalta tarjoaa tukea energiatehokkuusselvityksiin (40–50 %) sekä toteutettaviin energiansäästöinvestointeihin (15–20 %). |
Sopimukset ja ohjelmat: Onko kunta tehnyt energiatehokkuussopimuksen TEM:n kanssa tai liittynyt Motiva Oy:n hallinnoimaan energiaohjelmaan?
Energiatehokkuussopimuksen laatiminen tai liittyminen energiaohjelmaan
Vahvuudet, puoltavat tekijät |
Heikkoudet, epävarmuudet |
Kustannukset, talousvaikutukset |
Sitouttaa kunnan toimijoita pitkän aikavälin tavoitteisiin. |
Strategioiden ja ohjelmien edistymistä tulee seurata systemaattisesti, muuten niiden hyödyt voivat jäädä saavuttamatta. |
+ Ilmastostrategiassa kustannussäästöjä voidaan saada välillisesti esim. energiansäästön kautta. Energiatehokkuussopimuksessa säästöt ovat välittömiä. |
Osoittaa konkreettisesti toimet, joilla ilmastonmuutosta voidaan hillitä kuntatasolla. |
Numeeristen tavoitteiden asettaminen voi olla haastavaa sekä teknisesti että poliittisesti. |
- Kustannukset voivat ainakin alussa nousta, kun tehdään investointeja. |
|
|
+/- Strategian ja ohjelmien laadinta sekä niiden seuranta vaativat työpanosta, vaikkakaan kustannukset eivät lopulta ole korkeita. |
|
|
+ Valtiovalta tarjoaa tukea energiatehokkuusselvityksiin (40–50 %) sekä toteutettaviin energiansäästöinvestointeihin (15–20 %). |
Sopimukset ja ohjelmat: Voidaanko ympäristölupien ilmapäästövaatimuksia tiukentaa?
Kuntien ilmastonsuojelukampanjaan liittyminen
Vahvuudet, puoltavat tekijät |
Heikkoudet, epävarmuudet |
Kustannukset, talousvaikutukset |
Saadaan aikaan suoria päästövähenemiä. |
Kunnan myöntämissä luvissa voi olla vähän sellaisia, joissa ilmapäästöillä on enemmän merkitystä. |
- Voi vaikeuttaa toiminnanharjoittajan mahdollisuutta aloittaa toiminta, jolloin vähentää tuloja ja työpaikkoja. |
Uudet teknologiset innovaatiot otetaan helpommin käyttöön, jos niillä pystytään saavuttamaan asetetut päästörajat. |
|
- Voi lisätä toiminnanharjoittajan kustannuksia, jos joudutaan esim. investoimaan uudempaan teknologiaan. |
Näennäisesti pienilläkin päästömäärien vähennyksillä saavutetaan pitkällä aikavälillä suuria säästöjä. |
|
|
Tiedotus ja viestintä: Onko kunta ohjeistanut alueen toimijoita siinä, kuinka toimintaa voidaan kehittää vähäpäästöisemmäksi? Onko kotitalouksia ohjeistettu riittävästi arkielämään liittyvässä ympäristönsuojelussa?
Toiminnanharjoittajien ja kotitalouksien ohjeistaminen ja neuvonnan lisääminen
Vahvuudet, puoltavat tekijät |
Heikkoudet, epävarmuudet |
Kustannukset, talousvaikutukset |
Suhteellisen helppo ja edullinen toteuttaa. |
Toiminnan muutos perustuu vapaaehtoisuuteen, eli ei välttämättä tehokas keino. |
+ Pitkällä aikavälillä vähentää toiminnanharjoittajien ja kotitalouksien kustannuksia, esim. jätehuollon menoja. |
|
|
+/- Arkisen toiminnan muuttaminen ympäristömyötäisempään suuntaan ei vaadi suuria investointeja. |
Tiedotus ja viestintä: Onko kunnassa annettu ohjeet päätösten ilmastovaikutusten etukäteisarvioinnista ja tehtyjen päätösten vaikutusten seurannasta?
Päätösten ilmastovaikutusten etu- ja jälkikäteisarviointi ja päätösten toimeenpanon seuranta
Vahvuudet, puoltavat tekijät |
Heikkoudet, epävarmuudet |
Kustannukset, talousvaikutukset |
Ilmastonäkökulma tulee valtavirtaistaa eli yhdentää valmisteluun ja päätöksentekoon siten, että kaikki kunnan toimialat ja toimielimet sekä kaikki kunnassa toimivat edistävät omilla keinoillaan ilmastonmuutoksen hillinnän ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen tavoitteita. |
Ilmastovaikutusten arvioinnissa ollaan tekemisissä monimutkaisten järjestelmien (yhteiskunnan sosio-ekonomiset rakenteet, ilmastojärjestelmä) kanssa. |
+ Päätösten etu- ja jälkikäteisarviointi sekä niiden toimeenpanon hyvin järjestetty seuranta lisäävät toiminnan vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta. |
Kaikkien merkittävien päätösten ilmastovaikutusten etu- ja jälkikäteisarviointi lisää politiikkakoherenssia eli edistää tavoitteiden ja päätösten johdonmukaisuutta, niin että eri toimialat antavat käytännön toimijoille viestejä, jotka eivät ole ristiriidassa keskenään. |
Kaikkia vaikutuksia ei tunneta tai niihin liittyy tieteellistä tai muuta epävarmuutta. |
+/- Arviointi ja seuranta vaativat työpanosta, jonka kustannukset ovat kuitenkin pieniä pidemmällä aikavälillä saavutettavien hyötyjen rinnalla. |
Tehtyjen päätösten toimeenpanon seuranta on perusedellytys toimenpiteiden vaikuttavuudelle ja sen arvioinnille. |
Suhteellisen harvoja vaikutuksia pystytään arvioimaan kvantitatiivisesti. Kvalitatiivisilla arvioilla on kuitenkin oma, tärkeä merkityksensä. |
|